Mimmi Lehmä ja Varis

Alkuperäinen nimi: Mamma Mu och Kråkan
Alkuperämaa: Ruotsi 2008
Ohjaus: Igor Veichtaguin
Käsikirjoitus: Jujja Wieslander
Suomalaiset äänet: Eija Ahvo, Pertti Koivula
Ensi-ilta: 12.12
S

Mimmi lehmä ei ole mikään tavallinen kanttura. Se ei tyydy vain märehtimään heinää, sillä sitähän kaikki lehmät tekevät. Sen sijaan Mimmi opettelee tässä ensimmäisessä elokuvassaan sukeltamaan, tanssimaan balettia ja tekemään kaikenlaista muutakin, mitä lehmät yleensä eivät osaa, tai uskalla tehdä. Lisäksi Mimmi kohtaa elokuvassa variksen, jonka kanssa ystävystyminen ei olekaan ihan helppoa.

Tämä kaikkein pienimmillekin katsojille sopiva elokuva perustuu Jujja  ja Tomas Wieslanderin tekemiin kirjoihin. Tämän teatterilavoiltakin tutun, salaviisaan lehmän elokuvaan on otettu aihelmia useista sarjan kirjoista.

Anna Laine
  

Aikaisemmin Mimmi Lehmä on seikkaillut kirjasarjassa, jossa seikkailut on aina eri kansissa. Nyt näistä tarinoista on koottu yksi pitkä elokuva. Tarinat on nivottu yhteen kuin pitkäksi janaksi ja se tekee elokuvasta valitettavan tylsän. Alkupuolella ei ole minkäänlaista jännitettä kun tarinat seuraavat toisiaan ilman minkäänlaista sidettä toisiinsa.

Elokuvan pääteema on Mimmin ja Variksen välinen ystävyys. Varis on ynseä lemmekästä lehmää kohtaan ja vasta loppupuolella suhde alkaa kehittyä. Ystävyyskin alkaa tuntua niin pitkäpiimäiseltä, että hieno ajatus katoaa laahaavan tarinan alle.

Animaatiojälki on valitettavan särmitöntä. Ruotsissa on tehty paljon hienoja lastenanimaatioita, mutta jostain syystä Mimmi Lehmä ja Varis on lipsahtanut melkein laaduttomuuden puolelle.

Kävin itse katsomassa elokuvan lapsiyleisön ympäröimänä ja jotain taitaa valitettavasti kertoa sekin, että jo elokuvan puolivälissä lapset alkoivat vääntelehtiä penkeissään tyytymättöminä ja malttamattomina. Naurua kuulin ainoastaan siinä kohtauksessa, jossa puhuttiin lehmän pyllyn hajusta.

Juha Rosenqvist
  

Mimmi Lehmä ja Varis on aivan perheen pienimmille suunnattu elokuva, joita harvemmin tulee valkokangaslevitykseen. Mimmi Lehmän seikkailuissa on hetkensä mutta pikkulastenkin piirroselokuvana se jää melkoisesti esimerkiksi Viiru ja Pesonen -elokuvista.

Mimmi Lehmä ja Varis -elokuvassa ei ole varsinaista juonellista tarinaa, mikä häiritsee ainakin aikuiskatsojaa. Elokuva rakentuu yhden asian toistolle eli miten Mimmistä ja Variksesta tulee ystävät. Ainoa tarinakaaren jänne on ystävyyssuhteen kehittyminen. Toisaalta ystävyyden kaltaisen asian toistaminen on sinällään hyvä ja tärkeä sisältö pienten lasten elokuvalle ja lapsikatsojaa eheän tarinakaaren puuttuminen ei välttämättä häiritse.

Mimmin ja Variksen tekemisissä on omaa herttaisuuttaan eikä tässä genressä piirrosjäljen kankeuskaan ole niin vakavaa. Sen sijaan jotkin arvopainotukset ihmetyttivät. Elokuvassa esimerkiksi lapset roskaavat ja sotkevat uimarannan, mitä ei mitenkään kyseenalaisteta vaan pikemminkin toiminnan annetaan ymmärtää olevan normaalia ja hyväksyttävää. Ei kovin fiksua esimerkkiä.