Romulus

Alkuperäinen nimi: Romulus, My Father
Alkuperämaa: Australia, 2007
Ohjaus: Richard Roxburg
Käsikirjoitus: Nick Drake
Pääosissa: Eric Bana, Franka Potente, Kodi Smit-McPhee
Julkaisu: vko 39
K-15

Jossain Australian takamailla 1960-luvun alussa nuori poika elää onnellisena huolehtivaisen isänsä kanssa. Varjot laskeutuvat kummankin elämään, kun pojan äiti palaa kotiin kaukaisesta Melbournesta. Vanhempien riitaiset suhteet ja seksuaaliset ongelmat kuljettavat niin isän, äidin kuin pojankin elämää tragediasta toiseen.

Romulus on kotimaassaan useita palkintoja voittanut australialaiselokuva vaikeasta lapsuudesta. Raimond Gaitan muistelmiin pohjautuvan draaman pääosissa nähdään australialainen Eric Bana isänä ja saksalainen Franka Potente äitinä. Heidän nuorta poikaansa esittää Kodi Smit-McPhee.

Satu Linnapuomi
  

Mahdottomista olosuhteista huolimatta ihminen voi selvitä. Tätä sanomaa kertoo Romulus-elokuva. Ilman tätä loppupäätelmää Romulus olisikin todella masentava ja synkkä elokuva. Nytkin se on rankkaa katsottavaa, johon lohtua tuo se, että Raimond-poikasesta kasvaa arvostettu kirjailija ja moraalifilosofi. Tositarina osoittaa, että toivoa ei kannata hukata.

Elokuvassa on runsaasti vahvoja, mieleenpainuvia kohtauksia, kuten kanojen hautaaminen elävältä, tai kaunistelematta näytetty vaimon hakkaaminen. Synkkiä aiheita ja synkkää kuvastoa juoksutetaan valkokankaalle liiankin tiuhaan tahtiin. Olisin kaivannut tilaa hengittää ja ajatella.

Pienen Raimond-pojan roolissa nähdään fantastinen Kodi Smit-McPhee, joka näyttelee suvereenisti perhettään kannattelevaa lasta, jonka suhde vanhempiin on tasapainoilua vihan ja rakkauden välillä. Mistä tällaisia lapsinäyttelijöitä saa tilata?

Matti Rämö

Filosofi-kirjailija Raimond Gaitan elämään on mahtunut uskomaton rankkoja kokemuksia. Richard Roxburghin indiedraama käy Australian takamailla asuneen Gaitan perheen tragediat läpi kirjanpitäjän tarkkuudella, mutta oudon hätäisesti. Kun yhdestä vastoinkäymisestä on vasta selvitty, Roxburgh kiirehtii jo esittelemään toista.

Emotionaalisista myllerryksien väliin ei jää ilmaa, ja ne muuttuvat yksi toisensa jälkeen vieraannuttavammiksi. Katsojalle ei anneta aikaa sulatella tapahtunutta. Hahmot eivät kehity kiinnostaviksi, kun näitä vain juoksutetaan onnettomuudesta syventymättä kunnolla siihen, miten koettu on heihin vaikuttanut.

Romulus on nuoren Raimondin kasvukertomus, mutta pojan näkökulma jää sumeaksi. Arkea kammoksuvan äidin ja mieleltään epävakaan isän kanssa varttuva poika joutuu kannattelemaan alati epävakaata kotia. Rankan lapsuuden vaikutuksia häneen ei kuitenkaan kunnolla punnita. Ne jätetään ikään kuin todellisuuden käsikirjoitettavaksi viittaamalla siihen, miten tosielämän Raimondille lopulta kävi. Kodi Smit-McPhee tekee Raimondista koskettavan hahmon saamatta aikuisnäyttelijöiltä kummoista tukea. Eric Banan isä ja Franka Potenten äiti näyttelevät hetkittäin kuin pahvinaamarit päässä.