Sex Drive

Alkuperämaa: Yhdysvallat 2008
Ohjaus: Sean Anders
Käsikirjoitus: Sean Anders, John Morris
Pääosissa: Josh Zuckerman, Amanda Crew, Clark Duke, James Marsden, Seth Green
Ensi-ilta: 5.12
K-13

Elokuvan Sex Drive päähenkilöllä, 18-vuotiaalla Ianilla on ongelma, hän on kulmakuntansa viimeinen neitsyt. Onneksi ongelmaan on kuitenkin olemassa ratkaisu. Ian on tutustunut netissä Miss Tastyski itseään kutsuvaan naiseen, joka on luvannut hoitaa ongelman pois päiväjärjestyksestä. Niinpä Ian eräänä viikonloppuna varastaa veljensä silmäterän, Pontiac GTO:n, ja lähtee yhdessä parhaiden ystäviensä Lancen ja Felician kanssa tapaamaan tätä elämänsä pelastajaa.

Sex Drive on puolivillaisia kaksimielisyyksiä viljelevä periamerikkalainen teiniseksifarssi. Lajityypin perimän mukaisesti sen pääosissa nähdään joukko nuoria tuntemattomia näyttelijöitä, joiden ansioluetteloista tämä elokuva luultavasti tulee unohtumaan.

Anna Laine
 

Sex Drive sai minut miettimään, tiedänkö nykyajan teineistä enää yhtään mitään. En päässyt kohelluksesta, merkityksistä ja sekoilusta perille, vaikka juoni on mitä kulunein teinikomedioiden peruskuvio.

Saattaa olla, että elokuvan huumori puree Yhdysvalloissa, jonka markkinoille se on suunnattukin. Minä kuitenkin putosin kärryiltä amish-huumorin körötellessä ohi. Se, että teinipoika panee petihommissa amish-tytön läiskimään itseään, ei ihan heti selity huumorina.

Sex Drive yrittää olla räävitön, hurja ja crazy. Teinit yleensä ovat juuri sitä kaikkia ja se kuuluu asiaan. Sex Drive muistuttaa kuitenkin sitä noloa isää tai äitiä, joka aina yrittää olla kuin teini-ikäiset lapsensa, mutta aiheuttaa vain myötähäpeää.

Ja tietysti kun on amerikkalaisesta seksihurjastelusta kyse, on elokuvan oltava myös opettavainen. Irstaileva poika löytää tosirakkauden ja ryhtyy amishiksi. Hänen himokas, poikuudestaan irti pyristelevä kaverinsa taas palkitaan pitkän odotuksen jälkeen ja hän saa ”sen oikean”. Amerikkalainen unelma, söpösti yliammuttuna.

Tarmo Poussu

Täytyy taas nostaa hattua Hollywoodin käsikirjoittajien kekseliäisyydelle. Siis että joku on keksinyt tehdä elokuvan teinipojasta, joka haluaa päästä eroon poikuudestaan! Eihän tätä aihetta olekaan käsitelty kuin joka toisessa Hollywood-komediassa viimeisen 30 vuoden ajan!

Eihän Sex Drive nyt ihan pahimpaan kastiin omassa puhkikuluneessa lajissaan kuulu. Onhan siinä jokunen hauskakin oivallus. Ainakin itseäni hymyilytti tämä amish-lahkoon kuuluva nuori mies, joka viljeli puheissaan aika teräväkielistä sarkasmia ja osoittautui muutenkin näitä city-poikia fiksummaksi herraksi. En sitten tiedä, kuinka todelliset amish-lahkolaiset sulattaisivat elokuvan heistä antaman kuvan, jos sattuisivat sen näkemään. Viittaan lahkolaisten vuosittaiseen juhlaan, joka elokuvassa näyttäytyy lähinnä kaatokännisten teinien seksiorgiana.

Sex Driven kaltaiset teinikomediat kilpailevat lähinnä sillä, kuka kertoo törkyisimmät vitsit. Jätän asiaan paremmin perehtyneiden arvioitavaksi, miten Sex Drive tällä saralla sijoittuu. Hiukkasen tavallista enemmän lämpöä – voisiko sanoa peräti ihmisyyttä – sen henkilöt kuitenkin loppua kohden saavat. Jotta on sitä pahempaakin nähty.