Odotettavissa hopeakuuroja – säät ihmisen armoilla Pekingissä

Tärveleekö sade Pekingin olympialaisten avajaiset? Kysymys on huolettanut kisaisäntiä jo pitkään, ja ymmärrän heitä, kun muistelen vaikkapa yleisurheilun vuoden 2005 MM-kisojen vesittyneitä kaatosadeavajaisia Helsingin olympiastadionilla. Mutta kiinalaisilla on uhkaavaa sadetta vastaan kultaakin kalliimpi vippaskonsti.

Pekingin ympäristöön on perustettu noin kaksikymmentä tukikohtaa, joista erityisen sateentekijän koulutuksen saaneet talonpojat ampuvat raketinheittimillä ja ilmatorjuntatykeillä hopeajodidia lähestyviin sadepilviin. Hopeajodidi kasvattaa pisaroita, tekee ne raskaiksi ja laukaisee sateen hyvissä ajoin ennen pilvien saapumista Pekingiin. Lisäksi säänmuokkauskemikaaleja voidaan vielä sirotella pilviin lentokoneista.

Kiinassa keinotekoinen ”hopeasade” on ollut arkipäivää jo pitkään. Itse asiassa, tänä kesänä keinosadetta on näin kisojen alla tehty nimenomaan Pekingiin, jotta se puhdistaisi kaupungin saastunutta ilmaa. Keinosadetta on Kiinassa käytetty myös helleaalloissa kärvistelleiden suurkaupunkien, kuten Shanghain, viilentämiseen sekä taistelussa sinileväesiintymiä vastaan.

Tärkein syy sateentekoon on kuitenkin ollut kuivuuden torjunta. Pohjois-Kiinaa on vuosikausia piinannut ankara kuivuus, joka vaikuttaa olevan ilmastonmuutoksen myötä pahenemassa. Seudun järvet, joet ja kaivot kuivuvat, Gobin autiomaa laajenee ja viljasadot heikkenevät. Siksi talonpojat ovat tarttuneet aseisiin.

Kiinalla onkin maailman mahtavin sateentekoarmeija, johon kuuluu noin 1 500 säänmuokkauksen ammattilaista, 37 000 koulutettua talonpoikaa, 7 000 tykkiä, 5 000 raketinheitintä ja 30 lentokonetta miehistöineen. Kalustoa myös käytetään sumeilematta – joka vuosi.

Mutta, haloo, onko kemiallinen sateenteko ihan järkevää?

Hopea on häpeä

Mitä olen asiasta käytyä keskustelua seurannut, hopeajodidin mahdolliset haitat on ohitettu olankohautuksella. Vaaratonta, sanotaan. Toisaalta, tällöin mittatikkuna on aineen myrkyllisyys ihmiselle – ja yleensä aikuiselle.

Maailman terveysjärjestö WHO:n julkaisemien tutkimusten mukaan hopeayhdisteet kuitenkin tappavat jo pienillä pitoisuuksilla pieneliöitä (hopeaa onkin käytetty desinfiointiaineena), herkkiä vesikasveja, kaloja sekä selkärangattomia eläimiä. Vakavia haittoja on todettu myös linnuilla ja kasviplanktonilla.

Ja eipä silti, kyllä ihminenkin voi ilmeisesti saada hopeajodidista ainakin silmä- ja iho-oireita sekä hengitys- ja ruuansulatuselimistön ärsytystä. Erikoisin jatkuvan altistuksen aiheuttama seuraus voi olla ”argyria” eli niin ihon, suun kuin silmienkin värjäytyminen siniseksi. Värimuutos on kerran lauettuaan pysyvä, mutta muutoin vaaraton.

No, tämä on tietysti pieni hinta sateiden jumaluudesta.

Kisat alkakoon! – satoi tai paistoi

Joka tapauksessa, kun kisat perjantaina julistetaan alkaneiksi, minä seuraan – ja kommentoin – niitä sateelta suojassa omalta kotisohvaltani. Jännitän, mahtaako jonkinlaisia jalometallikuuroja langeta myös suomalaisurheilijoiden niskaan.

Pasi Toiviainen