Tiede

Ilmastonmuutos etenee hälyttävästi – yhteenveto uusimmista havainnoista julkaistu

Ilmastonmuutos etenee hälyttävästi – yhteenveto uusimmista havainnoista julkaistu

(25.11.2009 klo 14.26)

Ilmastonmuutos on – kyllä, sittenkin! – totta ja etenee vauhdilla. Maapallon lämpeneminen jatkuu yhä, jäätiköiden sulaminen on kiihtynyt, merenpinnan nousuennusteita on kohotettu ja kriittisten keikahduspisteiden ylittymisen riski on kasvamassa. Tästä todistaa useiden huippututkijoiden uunituore yhteenvetoraportti Copenhagen Diagnosis. Raportti paikkaa sitä aukkoa, jonka IPCC:n auttamatta jo syntyessään vanhentunut neljäs arviointiraportti (AR4, 2007) jätti jälkeensä.

Tässä Copenhagen Diagnosis -raportin yhteenveto pikaisesti suomentamanani:

”Tärkeimmät viimeaikaiset havainnot ilmastonmuutoksesta ovat:

Nopeasti lisääntyvät kasvihuonekaasupäästöt: Globaalit hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista olivat vuonna 2008 lähes 40 % suuremmat kuin vuonna 1990. Siitä huolimatta, että globaalit päästöt vakiinnutettaisiin nykytasolleen, pelkästään seuraavien 20 vuoden päästöt johtaisivat 25 prosentin todennäköisyydellä yli 2°C lämpenemiseen, vaikka vuoden 2030 jälkeen päästöjä ei syntyisi lainkaan. Jokainen vuosi, jona toimenpiteitä lykätään, voimistaa mahdollisuutta, että lämpeneminen ylittää 2°C.

Viimeaikaiset lämpötilat kertovat ihmisen aihettamasta lämpenemisestä: Viimeisinä 25 vuotena lämpötilat ovat kohonneet 0,19°C vuosikymmenessä, pitäen erittäin hyvin yhtä kasvihuonekaasujen lisääntymiseen pohjautuvien ennusteiden kanssa. Myös viimeisten 10 vuoden ajan, auringon tuottaman pakotteen heikentymisestä huolimatta, suuntaus on pysynyt lämpenevänä. Luonnollisia, lyhytkestoisia vaihteluita ilmenee kuten ennenkin, mutta taustalla etenevässä lämpenemistrendissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Manner- ja vuoristojäätiköiden sekä lumihuippujen kiihtynyt sulaminen: Useat satelliitti- ja jäämittaukset osoittavat nyt kiistattomasti, että niin Grönlannin kuin Etelämantereen mannerjäätiköt menettävät massaansa kiihtyvällä vauhdilla. Muualla maapallolla vuoristojäätiköiden ja lumihuippujen sulaminen on myös kiihtynyt vuodesta 1990.

Arktisen merijään nopea väheneminen: Arktisen merijään kesäaikainen sulaminen on kiihtynyt paljon nopeammaksi kuin ilmastomallit ovat antaneet odottaa. Alue, jolta merijää oli sulanut vuosina 2007–2009, oli noin 40 % laajempi kuin mitä ilmastomallit IPCC AR4:ssä keskimäärin ennustivat.

Nykyinen merenpinnan nousu aliarvioitu: Satelliitit osoittavat merenpinnan viimeaikaisen globaalin nousun (3,4 mm vuodessa viimeisten 15 vuoden ajan) ylittävän IPCC:n viimeisimmät ennusteet noin 80 prosentilla. Tämä merenpinnan nousun kiihtyminen sopii yhteen vuoristojäätiköiden, lumihuippujen ja Grönlannin sekä Länsi-Antarktiksen mannerjäätiköiden kaksinkertaistuneen sulamisen kanssa.

Merenpinnan nousuennusteita tarkistettu: Vuoteen 2100 mennessä globaali merenpinta todennäköisesti nousee vähintään kaksi kertaa niin paljon kuin IPCC AR4 ennusti; mikäli päästöjä ei leikata, nousu voi hyvin olla yli 1 metrin. Merenpinnan nousun ylärajaksi vuoteen 2100 mennessä on arvioitu noin 2 metriä. Merenpinta jatkaa nousuaan vuosisatoja sen jälkeen, kun globaalit lämpötilat on vakiinnutettu, ja seuraavien muutamien vuosisadan aikana on odotettavissa useiden metrien merenpinnan nousu.

Toimenpiteiden viivyttely voi johtaa peruuttamattomiin tuhoihin: Jos lämpeneminen jatkuu nykyiseen tapaan koko tämän vuosisadan, monet ilmastojärjestelmän herkät osat (kuten mannerjäätiköt, Amazonin sademetsä ja Länsi-Afrikan monsuuni) voivat tulla sysätyiksi äkilliseen tai peruuttamattomaan muutokseen. Ilmastonmuutoksen jatkuessa kriittisten kynnysten (’keikahduspisteiden’) ylittymisen riski kasvaa voimakkaasti. Näin ollen suuremman tieteellisen varmuuden saamisen odotteleminen voisi merkitä joidenkin keikahduspisteiden ylittymistä ennen kuin ne pystytään tunnistamaan.

Käänteen pitää tapahtua pian: Jos maapallon lämpeneminen pyritään rajoittamaan 2 asteeseen yli esiteollisten arvojen, globaalien päästöjen on alettava vähetä nopeasti vuosien 2015 ja 2020 välisenä aikana. Ilmaston vakauttamiseksi globaali hiiletön yhteiskunta – jossa hiilidioksidin ja muiden pitkäikäisten kasvihuonekaaujen päästöt ovat lähellä nollaa – on saavutettava hyvissä ajoin ennen tämän vuosisadan loppua. Tarkemmin ottaen, päästöjen on vuoteen 2050 mennessä oltava selvästi pienemmät kuin 1 tonni hiilidioksidia henkeä kohden vuodessa. Tämä on 80–95 % vähemmän kuin henkeä kohden lasketut päästöt olivat kehittyneissä maissa vuonna 2000.”

Enää runsaat puolitoista viikkoa Kööpenhaminan ilmastoneuvottelujen alkuun. Niitä odotellessa.

Pasi Toiviainen

Lähetä linkki

Kommentit

Köpistä ajatellen tuo Usan

Köpistä ajatellen tuo Usan linjanveto 2-3% vähennyksistä 1990 verrattuna antaakin vähän perspektiiviä lopputulemaa ajatellen.

"useiden

"useiden huippututkijoiden"

Buaaahh!!

I. Allison, N. L. Bindoff, R.A. Bindoff, R.A. Bindschadler, P.M. Cox, N. de Noblet, M.H. England, J.E. Francis, N. Gruber, A.M. Haywood, D.J. Karoly, G. Kaser, C. Le Quéré, T.M. Lenton, M.E. Mann, B.I. McNeil, A.J. Pitman, S. Rahmstorf, E. Rignot, H.J. Schellnhuber, S.H. Schneider, S.C. Sherwood, R.C.J. Somerville, K.Steffen, E.J. Steig, M. Visbeck, A.J. Weaver

http://www.eastangliaemails.com/index.php
http://www.youtube.com/watch?v=nEiLgbBGKVk

Jos, "Tuntematon", huumoria

Jos, "Tuntematon", huumoria revitään, tässäpä sitä:

http://lehti.samizdat.info/2009/11/24/3763/

Olen positiivisesti

Olen positiivisesti yllättynyt Köpiksen päästövähennyslupauksista. Vuoteen 2025 kaikki vähentänevät noin 30% ja 2050 mennessä jo yli 80%, en olisi uskonut!
Pidetään peukkuja pystyssä että sopimukseen päästään ja vähennykset toteutuvat. Moukan tuurilla tuo voisi riittääkin estämään pahimman.

Mutta silti, kasvihuonekaasupitoisuudet kasvavat joka tapauksessa, niitä on liikaa ilmassa jo nyt (miljoonien vuosien ennätysluvut!). Aikamoista uhkapeliä.
Koska pitoisuudet kääntyvät laskuun, eivät kai ne voi ikuisuuksia kasvaa, edes hitaasti?
Luonnon päästöt ovat kaiken päälle muuttumassa negatiivisista positiivisiksi, siinä olisi uusi ylitsepääsemätön ongelma.

Pysyvä pohjoinen merijää siis menetetään käytönnössä varmasti - vain vuotta veikkaillaan. Jos sulaa arvioitua nopeammin, kuten nyt näyttää (2015?), on taas pakko kiristää ja aikaistaa päästövähennyksiä, mikä olisi taas pitoisuuksien kasvun taittumisen kannalta hyvä asia.

Vaikka keskustelu on viime viikkoina ollut sitä vanhaa "luotamme tieteeseen/täyttä huijausta", niin todellinen haaste tieteelle on tuo Pasinkin esille tuoma ilmastonmuutoksen nopeuden aliarviointi kaikissa vähänkin vanhemmissa malleissa ja raporteissa.
Onko virhe löydetty, mikä meni pieleen IPCC 2007 raportissa, vai ovatko virhemarginaalit olleet liian pieniä?

Niinpä olemme saaneet ajantasaisia ennusteita 4C, 6C ja jopa 7C keskilämpötilan noususta vuoteen 2100 mennessä.
Näitä olen ennustanut tässä blogissa jo vuoden, olin alarmisti ja vaikka mikä huuhaapelle, vaan nyt ne ikävä kyllä on sitten julkaistu ja juuri nämä päivitetyt mallit ovat neuvottelupohjana Köpiksessä. Ei enää huuhaata, näin kävi, ikävä kyllä.

Grönlannin lämpeneminen on uskoakseni seuraava iso huoli merijään jälkeen, siellä lämpenee mallien mukaan n. nelinkertaisesti, siis vähintään 7C tai jopa yli 15C jo tällä vuosisadalla. Muutos on todella raju ja nopea, rytinää on tiedossa. Miten mannerjää reagoi - siitä kaipaisin tietoa!

Mitä vaikutuksia merijään

Mitä vaikutuksia merijään sulamisella olisi? Merenpintaa se ei käsittääkseni nostaisi, kun jää-muodossaan vesi vain vie enemmän tilaa. Lisäisikö vai vähentäisikö avoin meri yhteyttämistÄ/hiilidioxidin sitoutumista?

Tämäkin on oikein

Tämäkin on oikein mainio:

http://lehti.samizdat.info/2007/02/06/1894/

"Tuntematon": "Tämäkin on

"Tuntematon":

"Tämäkin on oikein mainio:
http://lehti.samizdat.info/2007/02/06/1894/"

Totta. Kyllä minuakin nauratti. Lehti osaa siis asiansa.

"Tietämätön" Arktisen

"Tietämätön"

Arktisen merijään kesäaikainen sulaminen hyvin todennäköisesti nopeuttaisi ilmaston lämpenemistä jopa hyppäyksen omaisesti, koska auringon säteilyä takaisin avaruuteen heijastava "peili" menisi rikki. Tumma pinta kun tuppaa imemään aurinkoa melekoisen tehokkaasti valkoiseen verrattuna. Mutta huoli pois, häviävän jään alla odottavat myös valtaisat öljy- ja kaasuesiintymät ihmisen ahneita kämmeniä. Näin se homma etenee.

"Tietämättömälle" Joo ei

"Tietämättömälle"

Joo ei arktisen merijään sulaminen itsessään meren pintaa nostaisi ja lisäksi sinne muotoutuva merikasvillisuus tosiaan myös poistaisi hiukkasen hiilidioksidia ilmasta, mutta kyllä kyseinen tapahtuma kokonaisuudessaan lisäisi "pökköä pesään" aikaslailla. "Ilmastoloikka" jo ensi vuosikymmenellä ei ole ollenkaan poissuljettu tappaus.

Onks toi Jyri ihan pimee vai

Onks toi Jyri ihan pimee vai pitäiskö jonkun ees yrittää vastata sen kysymyksiin? Vähän kiinnostais muakin.

Jyri kirjoitti: "Onko virhe

Jyri kirjoitti:
"Onko virhe löydetty, mikä meni pieleen IPCC 2007 raportissa, vai ovatko virhemarginaalit olleet liian pieniä?"

En tiedä tarkkaa tilannetta, mutta yksi asia kannattaa muistaa IPCC:n raportteihin liittyen: raporttien sisällöstä päättäessä ovat myös "änkyrävaltioiden" edustajat mukana, ja he kuulemma ovat olleet siellä vastarannan kiiskejä. Tässä yksi mahdollinen osaselitys sille, miksi IPCC:n raportit antavat tilanteesta todellisuutta lievemmän kuvan.

Jyri kirjoitti:
"Miten mannerjää reagoi - siitä kaipaisin tietoa!"

Täällä hiukan tutkimustietoa asiasta:
http://agwobserver.wordpress.com/2009/11/24/papers-on-polar-ice-sheets/

Viimeaikaiset tutkimukset kertovat kiihtyvästä jäämassan menetyksestä Etelänapajäätiköllä ja Grönlannin mannerjäätiköllä.

Kiitos Arille vastauksista,

Kiitos Arille vastauksista, vaan eivät ihan tyydyttäneet.

Jos IPCC 2007 raportissa on "ähkyröiden" vaikutusta, niin kyseessä on isompi skandaali kuin CRU:n sähköpostivarkaus. Siis tiedettä vääristeltiin tietoisesti ja poliitikot päättivät tieteestä. Toivottavasti tämä ei ole totuus, ainakaan enää, olisi pahemman luokan itsepetosta!

Napajäätiköiden kiihtynyt sulaminen on hidasta vieläkin.
Esim. Grönlannissa on mannerjäätä n. 2,6 milj. gigatonnia (n. km3) jonka sulaminen nostaisi merta n. 7 metriä. Nyt sulanee muutaman sadan gigatonnin vuosivauhtia, kun lämpötila on noussut vajaat pari astetta (näitä mittaustuloksia on mm. Arin linkissä yllä).
100.000 gigatonnin sulaminen nostaa merenpintaa siis n. 27 cm jolloin jäätikkö ohenisi keskimäärin n. 90 metriä. (menikö oikein?)

Sulamisen nopeuteen vaikuttanevat mm. keskilämpötila, ylin- ja alin lämpötila, sulamiskauden pituus (kesä/talvi), sateisuus, auringonpaiste, jään väri (puhdas valkoinen vai musta nokinen), jäätikön korkeus, meren lämpötila ja korkeus sekä tietenkin aika. Nopea sulaminen aiheuttanee suuremmat maanjäristykset ja tsumnamit kuin hidas. Nämä taatusti korreloivat keskenään, vaan minun laskutaitoni loppuvat tähän.

Siis montako gigatonnia jäätä sulaisi, jos Grönlannin keskilämpötila on noussut vuoteen 2100 mennessä 15 C (ei mikään ääriennuste nykyisin)?
Kai tätä joku on CRU laskenut ja arvioinut?
Laskelmia en ole huomannut, tämän luulisi tosiaankin kiinnostavan muitakin.

Iso-Britannian ilmatieteen

Iso-Britannian ilmatieteen laitoksen julkaiseman 4 asteen kartan mukaan globaali 4 asteen lämpeneminen lämmittäisi Grönlantia keskimäärin kymmenisen astetta, joten 6 asteen globaali lämpeneminen voisi johtaa karkeasti tuohon 15 asteen paikalliseen lämpenemiseen. Se on konsensus-ennusteiden ylimmän ennusteen mukainen visio.

http://www.actoncopenhagen.decc.gov.uk/content/en/embeds/flash/4-degrees...

En tosin täysin hahmota mitä virhettä Jyri IPCC:n raporteista peräänkuuluttaa. Jos halutaan, sellaisina voidaan ehkä pitää näitä:

1) Pohjoisen merijään ja mannerjäätiköiden sulamisnopeus on aliarvioitu. Selitys: sulamisprosessit ovat osoittautuneet yllättävän dynaamisiksi, eikä dynaamisia muutoksia ole osattu mallintaa. (Tämä maininta on tosin jo mukana IPCC:n AR4:ssä, joten oikeastaan virhe on varsinaisesti tapahtunut sitten myöhemmin raportista tehdyissä tulkinnoissa tai siteerauksissa.)

2. Maapallon lämpeneminen etenee keskiarvoennusteita nopeammin. Selitys (?): Mallit ovat joko yliarvioineet negatiivisia takaisinkytkentöjä (kuten hiilinieluja) tai aliarvioineet positiivisia takaisinkytkentöjä. Malleistahan suorastaan kokonaan puuttuu muutamia positiivisia takaisinkytkentöjä, kuten ikiroudan sulaminen, kosteikkojen muutokset ja metaanihydraattien sulaminen. Tosin näiden suhteen on huomattava, että ilman metaanipitoisuushan ei ole - ainakaan vielä - alkanut merkittävästi kohota. Toisaalta täytynee pitää mielessä sekin mahdollisuus, että lämpeneminen etenee vielä seuraavatkin vuodet hieman hitaammin, jolloin oltaisiinkin - ainakin jonkin aikaa (?) - taas enemmän tai vähemmän keskivertovauhdissa.

Mutta siitä, että poliitikot laimentaisivat IPCC:n raportteja liikkuu väärää tietoa. Poliitikoilla ei nimittäin ole mitään sanomista IPCC:n varsinaisiin arviointiraportteihin. Ne ovat puhtaasti tutkijoiden käsialaa. Sellaisena kylläkin kohtalaisen varovaisia konsensus-näkemyksiä.

Sen sijaan poliitikoilla on sananvaltaa arviointiraporteista tehtyihin Executive Summary -tiivistelmiin, joista käydään sitten kädenvääntöä jokaista lausetta ja sanaa myöten, mutta eihän niitä sepustuksia kukaan asioihin vakavasti perehtyvä lue - eihän.

Pikavastaus Jyrille, yritän

Pikavastaus Jyrille, yritän muistaa huomenna paremmalla ajalla vastailla hiukan tarkemmin, kirjoitit:

"Siis montako gigatonnia jäätä sulaisi, jos Grönlannin keskilämpötila on noussut vuoteen 2100 mennessä 15 C (ei mikään ääriennuste nykyisin)?
Kai tätä joku on CRU laskenut ja arvioinut?"

Uskoisin että tälläisiä laskelmia löytyy tieteellisestä kirjallisuudesta. Voit kokeilla etsiä Google Scholarin avulla sopivilla hakusanoilla (yritän muistaa huomenna itsekin kaivella tuolta hiukan):

http://scholar.google.fi/

Lisäsin edelliseen

Lisäsin edelliseen kommenttini yhden virkkeen(sulkuihin) kohtaan 1.

Kiitos Pasi korjauksista,

Kiitos Pasi korjauksista, muistin hieman väärin tuon 4 asteen kartan, siis nykyisten mallien mukaan Grönlanti lämpenee vuosisadan loppuun mennessä n. 5-15C (painottuen pohjois-osiin) jos globaali keskiarvo lämpenemiselle on 2-6C.

IPCC:n 2007 malleista siis puuttui positiivisia takaisinkytkentöjä eikä kaikkea ole osattu mallintaa - kuulostaa "hyvältä" selitykseltä.

Osataanko nyt mallintaa paremmin, ovatko nykyiset mallit parempia kuin 2007?

Osataanko esim. Grönlantia mallinnettaessa ottaa huomioon sulavan jään likaisuus ja sen aiheuttama albedon muutos?
Säät vaihtelevat, jonain kesänä voi olla useita asteita keskiarvoja lämpimämpää, kiihtyykö sulaminen lämpötilan noustessa lineaarisesti vai miten?
Valumaveden rapauttava vaikutus jäätikköön, jäävirta on hidas - vesi- ja jääsohjovirta nopea, korkeuserot , maanjäristykset jne. ?

Eli pysyykö jäätikkö kasassa vai pitääkö sen olla pakkasen puolella jatkuvasti kuten nyt?
Voiko jäätikkö romahtaa mereen (joo, Isomäen Sarasvarin hiekkaa romaanissa tämä on kuvattu ja on vuoria edessä yms., mutta tuokin kirja on jo vanha) ja jos niin paljonko lämpöä ja aikaa tarvitaan?

Samat sulamismallit on sitten varmaan voimassa Antarktiksellakin.

nyt kun poliitikot on saatu

nyt kun poliitikot on saatu uskomaan tuohon pelotteluun ei se tiedä hyviä aikoja ihmiskunnalle.
ajaako "globaali vihollinen" co2 ihmiskunnan jopa tuhoon tai ainakin eräänlaiseen varustelukierteeseen kuten ydinaseet tekivät usan ja nliiton suhteissa aikoinaan.
Kauanko menee sitten että tästä hulluudesta päästään veikkaan että kauan, koska tämmöisten palstojen pitäjät porukoineen vallassa ollessaan saa aina ihmisen syylliseksi ilmaston tilaan käyköön miten tahansa: jos nyt kylmenisi ois kylmennyt enemmän jos ei olisi ilmakehän nykyistä co2 tasoa siis co2:ta alemmas,koska lämpeneminen joka joskus alkaisi tulisi voimakkaana ilmi, co2:ta alemmas
Jos lämpenisi vaikka co2 taso pysyisi samana olis lämmennyt enemmän jos co2 taso olis ollut suurempi.
Loputon syyllistämisen ja hallinnan väline on syntymässä:ilmastopelottelu jolla luonnottomasti päätetään mikä on oikea ilmaston lämpötila. No thanks

Millä kaikilla ihmisiä on

Millä kaikilla ihmisiä on tietäjät pelotellut??
Kuoleman jälkeinen ilo??
Maapallo on pannukakku??
Arjalainen rotu osaa kaiken??
Pohjoinen pieni KYLMÄ maa pelastaa maapalloa tuhoutumasta.
Väkirikkaat Lämpimät maat tuuppaavat kaikki jätteet mereen. Mikä lämmittää merta ja sitten tietäjät huutavat kuorossa kuinka kylmät maat lämmittävät ilmaa. Täällä harvaan asutussa maassa ei saisi lämmittää edes saunaa. Väki rikkaat lämpimät maat Polttavat grilleissä puistot täynnä sukujuhlissa lihaa ihan hyvällä omalla tunnolla. Kyllä sinisilmäisiä pohjolan asukkaita taas kynitään.

Pasi kirjoitti: "Mutta

Pasi kirjoitti:
"Mutta siitä, että poliitikot laimentaisivat IPCC:n raportteja liikkuu väärää tietoa. Poliitikoilla ei nimittäin ole mitään sanomista IPCC:n varsinaisiin arviointiraportteihin. Ne ovat puhtaasti tutkijoiden käsialaa. Sellaisena kylläkin kohtalaisen varovaisia konsensus-näkemyksiä.

Sen sijaan poliitikoilla on sananvaltaa arviointiraporteista tehtyihin Executive Summary -tiivistelmiin, joista käydään sitten kädenvääntöä jokaista lausetta ja sanaa myöten, mutta eihän niitä sepustuksia kukaan asioihin vakavasti perehtyvä lue - eihän."

Kiitos tästä korjauksesta, olin käsittänyt asian väärin.

Tässä joitakin papereita,

Tässä joitakin papereita, jotka saattavat antaa ainakin osittaisia vastauksia Jyrille, suoraa vastausta tuohon 15 asteen skenaarioon en ole vielä löytänyt. Löydöksistäni ei yleensäkään tunnu löytyvän paljon ääriskenaarioita, paitsi listan viimeisestä paperista.

Gregory & Huybrechts (2006):
http://rsta.royalsocietypublishing.org/content/364/1844/1709.full

Huybrechts & de Wolde (1999):
http://homepages.vub.ac.be/~phuybrec/pdf/JClim.Huyb.1999.pdf

Parizek & Alley (2004):
http://tintin.colorado.edu/CVEN5718/Readings/PariezekAlley_QSR_2004.pdf

Fettweis et al. (2008):
http://www.the-cryosphere.net/2/117/2008/tc-2-117-2008.pdf

Greve & Sugiyama (2009) (täältä löytyy ainakin yksi ääriskenaario):
http://arxiv.org/PS_cache/arxiv/pdf/0905/0905.2027v1.pdf

Kiitos Ari

Kiitos Ari vaivannäöstäsi.
Tutkimukset ovat todella vähän vanhoja ja uusimmissakin on pohjana niitä vanhoja - vaikea saada selvää kun luulin fysiikan tunnilla että en noita kaavoja tarvitse.
15 astetta oli 2007 varmasti ääriskenaariö, mutta ei mielestäni ole enää, aika yleisesti tuota suuruusluokkaa jo ennustellaan Grönlantiin. 6C 2100 mennessä ei ole suurin arvio, esim. MIT ennusteli muistaakseni 7,3C tai enemmänkin jo vuosi takaperin, mitä sitten tarkoittanee Grönlannissa?

Kun lämpenemiskehityksen nyt arvellaan kiintyvän niin kaikki pitää laskea uusiksi, aikaa kuluu, varmaan saamme tästäkin ajantasaisempaa tietoa jo ensi vuonna.

Kiitos Ari

Kiitos Ari vaivannäöstäsi.
Tutkimukset ovat todella vähän vanhoja ja uusimmissakin on pohjana niitä vanhoja - vaikea saada selvää kun luulin fysiikan tunnilla että en noita kaavoja tarvitse.
15 astetta oli 2007 varmasti ääriskenaariö, mutta ei mielestäni ole enää, aika yleisesti tuota suuruusluokkaa jo ennustellaan Grönlantiin. 6C 2100 mennessä ei ole suurin arvio, esim. MIT ennusteli muistaakseni 7,3C tai enemmänkin jo vuosi takaperin, mitä sitten tarkoittanee Grönlannissa?

Kun lämpenemiskehityksen nyt arvellaan kiintyvän niin kaikki pitää laskea uusiksi, aikaa kuluu, varmaan saamme tästäkin ajantasaisempaa tietoa jo ensi vuonna.

Kiitos Ari

Kiitos Ari vaivannäöstäsi.
Tutkimukset ovat todella vähän vanhoja ja uusimmissakin on pohjana niitä vanhoja - vaikea saada selvää kun luulin fysiikan tunnilla että en noita kaavoja tarvitse.
15 astetta oli 2007 varmasti ääriskenaariö, mutta ei mielestäni ole enää, aika yleisesti tuota suuruusluokkaa jo ennustellaan Grönlantiin. 6C 2100 mennessä ei ole suurin arvio, esim. MIT ennusteli muistaakseni 7,3C tai enemmänkin jo vuosi takaperin, mitä sitten tarkoittanee Grönlannissa?

Kun lämpenemiskehityksen nyt arvellaan kiintyvän niin kaikki pitää laskea uusiksi, aikaa kuluu, varmaan saamme tästäkin ajantasaisempaa tietoa jo ensi vuonna.

Kiitos Ari

Kiitos Ari vaivannäöstäsi.
Tutkimukset ovat todella vähän vanhoja ja uusimmissakin on pohjana niitä vanhoja - vaikea saada selvää kun luulin fysiikan tunnilla että en noita kaavoja tarvitse.
15 astetta oli 2007 varmasti ääriskenaariö, mutta ei mielestäni ole enää, aika yleisesti tuota suuruusluokkaa jo ennustellaan Grönlantiin. 6C 2100 mennessä ei ole suurin arvio, esim. MIT ennusteli muistaakseni 7,3C tai enemmänkin jo vuosi takaperin, mitä sitten tarkoittanee Grönlannissa?

Kun lämpenemiskehityksen nyt arvellaan kiintyvän niin kaikki pitää laskea uusiksi, aikaa kuluu, varmaan saamme tästäkin ajantasaisempaa tietoa jo ensi vuonna.

Kiitos Ari

Kiitos Ari vaivannäöstäsi.
Tutkimukset ovat todella vähän vanhoja ja uusimmissakin on pohjana niitä vanhoja - vaikea saada selvää kun luulin fysiikan tunnilla että en noita kaavoja tarvitse.
15 astetta oli 2007 varmasti ääriskenaariö, mutta ei mielestäni ole enää, aika yleisesti tuota suuruusluokkaa jo ennustellaan Grönlantiin. 6C 2100 mennessä ei ole suurin arvio, esim. MIT ennusteli muistaakseni 7,3C tai enemmänkin jo vuosi takaperin, mitä sitten tarkoittanee Grönlannissa?

Kun lämpenemiskehityksen nyt arvellaan kiintyvän niin kaikki pitää laskea uusiksi, aikaa kuluu, varmaan saamme tästäkin ajantasaisempaa tietoa jo ensi vuonna.

Annoin tosiaan

Annoin tosiaan esimerkinomaisesti vain muutaman paperin, mitkä ensimmäisinä tulivat vastaan. Kannattaa itse kaivella Google Scholarista tarkemmin.

Pasi Toiviainen, mikä hitto

Pasi Toiviainen, mikä hitto sinua vaivaa?

Miksi uskot ipcc:n ja rcu:n propagandaa?

Mikset ole perehtynyt oikeisiin tutkimustuloksiin?

youtubeen hakusana

youtubeen hakusana "Ilmastokatastrofi peruttu"

Kirjoita uusi kommentti

5 + 11 =
Ratkaise tämä yksinkertainen laskutehtävä. Esim. kysymykseen 1+3, vastaa 4.

Edelliset artikkelit:

Pasi Toiviainen kirjoittaa Kuumat paikat -blogia

Pasi Toiviainen Tiedetoimittaja Pasi Toiviaisen Kuumat paikat -blogissa seurataan ilmastontutkimuksen edistymistä sekä pohditaan keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Blogi on tauolla toistaiseksi.

Kirjoittaja Pasi Toiviainen on pitkän linjan tiede- ja ympäristötoimittaja, dokumentaristi ja tietokirjailija.

Tiedeohjelmia tänään 9.2.

Tiistai 9.2.

  • Klo 10.00, YLE Teema
    Opettaja.tv: Suomen ilmasto muuttuu
  • Klo 10.15, YLE Teema
    Anaconda en francais
  • Klo 11.45, TV2
    Riskirajoilla: Jättirakennelmat
  • Klo 16.00, YLE Teema
    Kokemuksia luontaishoidoista
  • Klo 16.30, YLE Teema
    Japania Erinin kanssa
  • Klo 16.45, FST5
    Me voilá
  • Klo 16.55, FST5
    Big Words
  • Klo 18.30, YLE Teema
    Studio Kotro
  • Klo 18.30, TV1
    Prisma Studio
  • Klo 23.10, TV1
    Prisma: Mielen sairaus puntarissa