Ilmastonmuutoksen vaikutukset vuonna 2030

Ilmaston lämpeneminen jo muutamalla asteella tuo Suomeenkin muutoksia. Maanviljelyn kannalta voidaan odotella myönteisiäkin kehityspiirteitä: uuden viljakasvit tulevat menestymään. Vuonna 2030 voidaan arvella, että ilmastossamme on paljon piirteitä tämän hetken keskieurooppalaisesta ilmastosta. Kun samaan aikaan kaupungistumiskehitys näyttää jatkuvan, tulee Keski-Suomen maaseudulla viljelyalat kasvamaan ja oletettavasti tilakoot myös. Maissi lienee todennäköinen tulokas ennen pitkää myös Suomeen.

Maanviljely on kuitenkin myös itse ilmastomuutoksen kannalta ongelma. Maan muokkaus päästää ilmakehään tonneittain hiilidioksidia ja toisaalta muokkaamaton maa on tehokas hiilinielu. Maanviljelyn osuus hiilikuormituksesta on yleisesti 10 % luokkaa – Suomessa tosin tällä hetkellä arviolta 6 %. Ongelma ei siis ole vähäinen. Ja viljelyalojen kasvaessa myös päästöt kasvavat. Maatalouden merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa tulee varmasti nousemaan nykyistä vahvemmin esille kaikkialla. 

Yksi ratkaisu maanviljelyn hiilipäästöihin voisi olla suorakylvö, josta on jo nyt saatu kokemuksia. Kun kylvö tapahtuu ilman muokkausta, jäävät hiiliyhdisteet maan ravinteiksi. Ongelmaksi tulevat helposti rikkakasvit ja myrkkyjen käytön tarve kasvaa ja se voi muodostua myös ongelmaksi.

Asutuksen suhteen keskittyminen suuriin kasvukeskuksiin jatkuu ja odotettavissa on ns. nauhakaupunkien synty. Pääkaupunkiseutu laajenee ratalinjauksia ja moottoriteitä pitkin Turun, Tampereen, Lahden ja Kotkan suuntaan. Etelä-Suomessa asutuskeskukset kasvavat; pohjoisemmassa Oulu kerännee muuttovoittoa teknologiateollisuuden vetämänä.

Säätilan muutos kasvattaa köyhien hätää

Ensimmäiset suuret muutokset ilmaston lämpenemisen seurauksena tapahtuvat kuitenkin köyhissä kehitysmaissa. Pula makeasta vedestä on raakaa todellisuutta entistä useammin. Se tulee tietämään jonkinlaista kansainvaellusta myös kohti Eurooppaa ja Suomea.

Sääolot Saharan ympärillä tulevat muuttumaan. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa suursäähän niin, että sateet loppuvat. Kyse ei siis ole kuivumisen ongelmista lämpenemisen seurauksena vaan säätilojen muutoksesta. Ja sama tapahtuu Kaliforniassakin, osin myös Etelä-Euroopassa. Vesihuolto alueilla vaatii mittavia investointeja ja köyhimmillä mailla ei siihen ole varaa.

Toinen todennäköinen kansainvaellus tulee suuntautumaan Intian ja Bangla Deshin väkirikkailta alueilta pohjoiseen kohti Venäjää. Hurjimiissa visioissa Venäjän suurimpia kieliä tulisi olemaan vuosisadan puolivälissä banglan kieli. Syynä muuttoliikkeeseen ovat  tulvat, jotka jo nyt aiheuttavat tuhansien asukkaiden kuolemia ja vaikeuttavat maanviljelyä.

Rankkasateiden lisääntyminen ja Himalajan vuoriston jäätiköiden sulaminen tuo vesivirrat hallitsemattomina jokien suistoihin ja veden käyttö jokivarren viljelyalueilla vaikeutuu. Samansuuntaista kehitystä tapahtuu tietysti kaikkialla. Sääilmiöt kovenevat myös Suomessa, mutta jatkossakin tulemme tässä suhteessa olemaan kohtuullisen hyvän sään aluetta.

Monien afikkalaisten kehitysmaiden pula makeasta juoma- ja kasteluvedestä heijastuu kuitenkin myös Suomeen. Jo vuonna 2030 saatetaan puhua kansainvaelluksesta pohjoiseen. Välimerellä on jo nyt villi tilanne. Italia ja Espanja kamppailevat köyhien maahanmuuttajien aiheuttaman ongelman parissa. Kehnoilla aluksilla rantautuu joka vuosi tuhansia pakolaisia. Tämä muuttovirta tulee olemaan koko Euroopan ongelma ja näkymään myös Suomessa. Se on haaste EU:lle. Yhteisiä toimia tullaan tarvitsemaan ja kaikkien valmiutta osallistua asian ratkaisuun. Nämä ilmiöt ovat enemmän kuin todennäköisiä.

-Ari Meriläinen-
Suomi vuonna 2030 -sarjan tuottaja