Kaikkia tarvitaan ilmastotalkoissa, myös viljelijöitä

Kenellä on vastuu kun vastuu on yhteinen? Se on meillä kaikilla. Tuulisilla aroilla villihevosilla on tapana painaa päät yhteen, mutta kun tuuli ei tyynny, tarvitaan aloitteita – ja kaikkien yhteistä vastuuta. Pää on nostettava tuuleen ja lähdettävä yhdessä liikkeelle.

Kun ilmastonmuutosta arvioidaan, on vastuu kaikilla. suurimmilla saastuttajilla eniten, mutta monella tavalla myös meillä kaikilla. Kodeissa voidaan kulutusta vähentää. Sitä on tehtävä myös liikenteessä, energian tuotannossa ja teollisuudessa. Sitä tarvitaan myös maataloudessa.

Ilmastonmuutos tuo köyhissä maissa kasvavan pulan elintarvikkeista ja puhtaasta vedestä. Tästä seuraa muuttoliikettä ja konflikteja. Näihin on myös yhdessä otettava kantaa ja kannettava vastuuta. Konfliktiherkkyys on jo nyt kasvanut erityisesti Afrikassa ja tulee kasvamaan. Myös tämä haastaa meidät jokaisen: Mikä on meidän suomalaisten osuus köyhän ja köyhtyvän maailman kasvavissa konflikteissa. NATO:on tai ei, Kongossa ja muualla tarvitaan myös suomalaisia, sekä avustustyöntekijöitä, että rauhanturvaajia. Eivätkä ne retket ole huviretkiä.

Muokkauksen keventäminen ja suorakylvö auttavat

Maanviljelyn osuus ilmastonmuutoksessa on suuri, vaikka siitä ei isoja otsikoita revitäkään. Maatalouden kasvihuonekaasujen päästöt ovat noin 12 – 14 % kaikista maapallon päästöistä. Lisäksi maanviljelyn vaikutukset ovat muullakin tavalla merkittävät: Yksinkertaisesti metsien raivaaminen viljelykäyttöön on vaikuttanut paljon ilmaston lämpenemiseen. Metsät ovat tärkein hiilinielu maapallolla ja viljelykäytössä olevan pellon muokkaaminen puolestaan vapauttaa hiiltä ilmastoon. Maaperän hiilipitoisuudet ovat valtavia ja tehokas maanmuokkaus vapauttaa ilmakehään jopa lähes 3 tonnia hiilidioksidia peltohehtaarilta. Muokkaus lisää myös typpi- ja fosforipäästöjä.

Maan muokkauksen keventäminen tai suorakylvö, josta on jo nyt hyviä kokemuksia tulevat olemaan erittäin merkityksellisiä ilmastokysymyksiä aivan lähivuosina. Suorakylvön suosio on Euroopassa lähtenyt vahvaan kasvuun jo 1990 – luvulla ja Suomessa kasvu on ollut huimaa nyt 2000-luvulla. Suorakylvöön verrattuna perinteisen viljelyn muita haittavaikutuksia ovat suurempi konemäärän ja polttoaineen tarve, pintasedimentin oheneminen ja suurempi veden valuma vesistöön. Satomäärät ovat suorakylvössä pysyneet korkeina ja kun maan mikrobitasapainoa voidaan muokkausta keventämällä parantaa, tarvitaan kasvinsuojeluaineitakin nykyistä vähemmän.

Energiat kiertoon akunaputuksella

Perinteisten akupunktiohoitojen käyttö osana länsimaistakin terveydenhoitoa on kasvanut. Akuhoidoissa plussia on paljon: vaikutukset ovat nopeita ja silti usein hyvin pysyviä. hoidot ovat halpoja ja niillä voidaan vähentää lääkkeiden käyttöä. Moni uskoo niiden kasvuun tulevaisuudessa – moni epäilee. Akupunktiota ja sen monia sovelluksia pidetään lumehoitona ja huuhaana.

EFT, eli Emotional Freedom Techniques, on aku- tai meridiaaniterapiaa, joka perustuu tunteiden hyvin mekaaniseen vapauttamiseen ihmisruuniin meridiaanien päätepisteitä naputtelemalla. Se on erittäin yksinkertainen itsehoitotekniikka, joka on kehitetty Yhdysvalloissa erityisesti terapiamuodoksi suurten katastrofien yhteydessä. Eft:n käyttäjät kuvaavat tuloksia hämmästyttäviksi: hoito auttaa vilustumisoireista syöpään, mutta erityisen hyviä tuloksia on saatu pelkotilojen, traumojen, ahdistusten ja erilaisten riippuvuuksien hoidossa. Olisiko Eft:stä tulevaisuuden kasvavien mielenterveysongelmien avuksi? Usko tai älä ja ken elää, se näkee.

-Ari Meriläinen-

Suomi vuonna 2030 -sarjan tuottaja