Oletko turvassa?

Turvallisuus on hauras asia. Suomen kouluissa se on uhattuna. Näin asian kokevat monet kahden kauhistuttavan ampumavälikohtauksen ja satojen uhkausten jälkeen. Ja jos näin koetaan, näin myös on. Turvallisuutta ei koskaan, eikä missään voi taata, ei varsinkaan tulevaisuudessa.

Valvonta ei voi koskaan poistaa terrorismin tai muiden aseellisten hyökkäysten riskiä. Se ei poista ryöstöjäkään. Se voi tuoda turvallisuuden tunnetta ja vähentää rikoksia toisaalla, mutta ei kaikkialla.

Entä aseet? Yhdysvalloissa radikaalin presidentinvaalituloksen jälkeen aseiden myynti nousi rajusti. Lisääntyikö maassa turvallisuus? Jos huoneessa olevien ihmisten keskelle tuodaan ase, lisääntyykö siellä turvallisuus? Tuskin. Turvallisuuden tunne on avainkysymys. Vain se voi lisätä turvallisuutta.

Voidaanko rikoksia ehkäistä ennakolta?

Aivotutkimus tulee tuomaan vastauksia moniin kysymyksiin, vaikka ei kovin nopeasti eikä ainakaan kovin lopullisia. Ihmisen aivotoiminnan ymmärtäminen ja sen prosessien hallinta on eräs kaukaisimmista tieteellisistä tavoitteista, mitä voimme kuvitella. Jotain tulemme aivoistamme kuitenkin tietämään ja jo hyvin pian.

Maailman johtavien aivotutkijoiden ryhmä on kehittelemässä menetelmää, jolla aivoissa tapahtuvia prosesseja voisi havaita ja tulkita. Kiinnostus on monella suunnalla suuri. Ensimmäiset prototyypit ajatuksen voimalla ohjatuista tietokoneista ovat olemassa. Olen nähnyt demon, jossa virtuaalista tuolia virtuaalisessa huoneessa siirrettiin ajatuksen voimalla. Se onnistui osittain. Testihenkilön otsalla oli panta, joka rekisteröi aivojen sähköistä pulssia. Koe ei onnistunut luotettavasti, mutta pian voi onnistua. Tutkijaryhmä kuvailee olevansa kuin arkeologit soihtu kädessä katsomassa hämmästyttäviä maalauksia luolan seinällä. Kuinka pian aivoissa tapahtuvia impulsseja voidaan luotettavasti tulkita?

Myös lääketieteellisiä sovelluksia on tulossa ja joitain jo olemassa. Aivojen sähköimpulssejä on voitu tulkita niin, että impulssi välitetään esimerkiksi raajoihin ja näin voidaan hoitaa halvauksia. 

Yksi tutkijaryhmää kannustava tavoite on vaarallisten rikosten ehkäiseminen ennalta. Voisiko poikkeavan prosessin havaita aivoista, tulkita ja välittää valvojille? Jatkokysymys kuuluu: Pitäisikö voida? Astuuko pyrkimys ehkäistä rikoksia ennalta länsimaisen yhteiskunnan vapauden ihanteiden aidan yli? Eikö kukin meistä rangaistuksen suoritettuaan ole vapaa mies ja nainen – erheensä sovittanut? Eettisiä kysymyksiä on lähes yhtä monta kuin teknisiä.

Onko tasa-arvolla tulevaisuutta?

Oletko tarpeellinen? Oletko hyödyllinen? Haluatko olla hyödyllinen ja kenelle? Ja jos et ole, oletko uhka? Yhteiskunta polarisoituu voimakkaasti: Yhtenäisyyttä on entistä vähemmän, yhteisiä arvoja on vaikea määritellä. Uskonnot ovat yhteiskunnan sementti, mutta ne voivat olla väärissä käsissä myös räjähde. Sekin on nähty. Ja kun uskontojen merkitys modernissa yhteiskunnassa on hälvenemässä, saammeko uutta sementtiä?

Odotettavissa on Suomessakin nykyistä suurempaa eriarvoisuutta. Sitä syntyy pakosta tai vapaaehtoisesti. Yhteiskunnan marginaaleihin päin käy virta - niin kuin myös tämän päivän ja tulevaisuuden Kauniaisiin tai ekokyliin. Luokkaretkeily yleistyy kaikkiin suuntiin, alhaalta ylös ja päinvastoin. Alakulttuureita syntyy ja verkkotodellisuudessa vahvistetaan yhteistä ihannetta ideologiaa.

Todellisuuksia on yhä useampia. Myös slummit ovat osa Suomenkin tulevaisuutta. Yhdentyvässä maailmassa emme ole siltäkään turvassa.

-Ari Meriläinen-
Suomi vuonna 2030 sarjan tuottaja