Riskitöntä energiaa ei ole eikä tule

Kaikkeen energiaan liittyy riskejä, myös aurinkovoimaan. Suurempia tehoja tulevaisuudessa tavoiteltaessa todennäköisin vaihtoehto on
ns. CSP-voimala, jossa auringon energia keskitetään suurilla peileillä
yhteen pisteeseen ja otetaan talteen kuumentamalla nestettä, esimerkiksi öljyä. Haasteeksi voimaloiden tehon kasvaessa tule lämpöenergian hallinta ja riittävä jäähdyttäminen ja riski jäähdytysjärjestelmän pettämisestä on aina olemassa. Mikäli voimalan on vielä teknologisesti ja infrastruktuurin tai yhteiskunnan vakauden kannalta kehittymättömän maan alueella, kasvavat riskit suuriksi.

Parhaat aurinkovoiman keräysalueet sijaitsevat tietysti päiväntasaajan
leveysasteilla ja lämmön keräämisen lisäksi haasteeksi nousee sen nykyistä
tehokkaampi siirto teollisuusmaihin, jossa pääasiallinen kulutus kuitenkin
tapahtuu. Korkeajänniteverkossakin hyötysuhde jää vielä nykyisellä
tekniikalla heikoksi ja jännitehäviöt ovat ongelma.

Riskejä sähkönjakeluun voi tuoda vaikkapa aurinkotuuli. Auringon
aktivoituminen on aiheuttanut yllättäviä häiriöitä sähköverkkoihin. Pahin
tunnettu aurinkotuulen aiheuttama häiriö oli vuonna 1989 Quebekissä, jolloin
Quebecin osavaltiosta jäi suuri osa ilman sähköä tuntikausiksi, kun
avaruussäämyrskyn vaikutukset olivat kytkeneet sähkönsiirtoverkon pois
toiminnasta. Yhdysvalloissa myrsky tuhosi muuntajan, ja monia muitakin
häiriöitä esiintyi pitkin mannerta. Malmössa oli useiden tuntien sähkökatkos 2003 aurinkotuulen puuskan osuessa alueelle.

Langaton sähkönsiirto avaruudesta

Yksi kiinnostavimmista tulevaisuuden aurinkoenergian sovellutuksista on
avaruuteen sijoitettava aurinkovoimala. Etuna tietysti on auringon säteilyn
tehokkuus ilmakehän ulkopuolella ja säteilyn vastaanotto päivin ja öin.
Ongelmana tietysti on sähkön siirto maahan. Langattoman sähkönsiirron teknologiaksi on kaavailtu mikroaaltoja. Energian vastaanotto maahan on kuitenkin valtava teknologinen haaste. Vastaanottoantennin pitäisi olla useita kilometrejä pitkä. Avaruussähkön keruuseen on kuitenkin aktiivisia hankkeita niin Japanissa kuin Intiassakin. Japanissa tavoite on vuodessa 2040.