Risto Isomäki: Grönlannin tulevaisuuden riskit

(17.12.2008 klo 13.19) Vuonna 2008 me tiedämme, että Grönlannin mannerjäätikön sulamisvauhti on kaksin- tai kolminkertaistunut vajaan vuosikymmenen aikana. Mutta onko mahdollista arvioida, miten nopeasti Grönlannin sulaminen jatkossa etenee? Kiihtyykö sulaminen edelleen? Ja minkälaisia seurauksia Grönlannin sulamisella voisi olla? Tulevaisuuden tarkka ennustaminen on tietysti aina mahdotonta. Muuttujia on liian paljon ja ennustamattomasti käyttäytyvien tekijöiden vaikutus on liian suuri, mutta keskeisten reunaehtojen hahmottelu kertoo silti jotakin siitä, miten tilanne Grönlannissa voisi edetä.

Grönlannin keski- ja eteläosissa mannerjäätikkö on ikään kuin vankina suunnattoman suuressa maljassa, osin jäästä vapaiden ja osin sen alle hautautuneiden vuorijonojen keskellä. Jäätä valuu maljan reunojen yli kymmeniä pieniä jäävirtoja pitkin, mutta maljassa on vain kaksi suurta ja syvää halkeamaa: Kangerdlussuaq itärannikolla ja Sermeq Kujalleq eli Ilulissatin jäävuono länsirannikolla.

Toisin sanoen puhumme ikään kuin kahdesta jäisestä Niilistä ja lukuisista pienemmistä jäävirroista. Tämä tarkoittaa sitä, ettei mannerjäätikön virtaaminen mereen voi välttämättä nopeutua dramaattisesti niin kauan, kuin lämpeneminen keskittyy Grönlannin keski- ja eteläosiin.

Pohjois-Grönlannin tilanne on kuitenkin hyvin toisenlainen. Esimerkiksi Ilulissatin jäävuono on vain seitsemän kilometrin levyinen, vaikka seitsemän prosenttia Grönlannin mannerjäätiköstä virtaa mereen sen kautta. Mutta Pohjois-Grönlannissa on kolme satojen kilometrien levyistä kaistaa, joiden alueella jään alla ei ole sen liikettä merkittävästi rajoittavia esteitä.Eli siinä vaiheessa kun myös Pohjois-Grönlanti lämpenee merkittävästi, mannerjäätikön sulaminen voi äkkiä kiihtyä jopa eksponentiaalisella vauhdilla.

Grönlannin pohjoisranta on vielä toistaiseksi pysynyt jäässä ympäri vuoden. Niin kauan kuin Grönlannin pohjoispuoleiset kelluvat jäät pitävät pintansa, meri ei pääse lämpenemään ja mannerjäätikön pohjoisosa pysyy suurin piirtein tasapainossa. Mutta miten kauan merijää vielä kykenee suojaamaan Pohjois-Grönlantia sulamiselta?

Niinkin hiljattain kuin vuonna 2006 virallinen ennuste oli, että Jäämeri saattaisi sulamiskauden huipulla lainehtia vapaana jäästä aikaisintaan noin vuonna 2080. Kesällä 2007 ahtojäävyöhykkeen ala kuitenkin supistui neljänneksellä, ja tutkijat korjasivat arviotaan vuoteen 2020 tai 2030.Jäämeren kelluvien jäiden tilavuus kuitenkin jatkoi supistumistaan myös talvella 2007-2008. Paksua, monivuotista jäätä virtasi etelään, Pohjois-Atlantille. Kesä 2008 ei ollut Jäämerellä erityisen lämmin ja sään pilvisyys hidasti jäiden sulamista. Tästä huolimatta jäljellä olevan monivuotisen jään määrä kutistui vuoden 2008 aikana melkein puoleen. Nyt yhä useammat tutkijat sanovat, että Jäämeri voisi ehkä vapautua jäistä kokonaan jo vuonna 2012 tai 2013.

Kun yhdysvaltalainen ydinsukellusvene Nautilus eteni elokuussa 1958 ensimmäisenä sukellusveneenä Pohjoisnavan alle, sen yllä oli koko ajan kahdesta ja puolesta kahteenkymmeneenviiteen metrin paksuista jäätä. Syyskuussa 2008 Jäämeren vielä jäljellä olevien jäiden keskimääräinen paksuus oli todennäköisesti jossakin metrin ja kahden metrin välillä. Lisäksi ahtojäävyöhykkeen kesäaikainen laajuus on kutistunut 1950-lukuun verrattuna suurin piirtein puoleen.

Mitä seurauksia Pohjois-Grönlannin nopeutuvalla sulamisella olisi? Golf-virran heikkeneminen ja lukuisat jäävuoret viilentäisivät varmaankin väliaikaisesti Luoteis-Euroopan ilmastoa, vaikka Maapallo kokonaisuutena lämpenisi edelleen. Jossakin vaiheessa Grönlannin mannerjään sulaminen alkaisi myös tuottaa suuria maanjäristyksiä, valtavia merenalaisia maanvyörymiä ja Euroopan länsirannikolle asti ulottuvia tsunameja.

Tämä tapahtuu varmasti, jos iso osa Grönlannin mannerjäästä sulaa. Suomen, Ruotsin ja Norjan päällä olleen mannerjäätikön sulaminen kesti aikoinaan tuhansia vuosia. Tästä huolimatta sulaminen aiheutti lukuisia hyvin voimakkaita maanjäristyksiä ja ainakin 13 Itämeren rannikoille iskenyttä suurta tsunamia. Jos Grönlanti sulaa ratkaisevasti nopeammin kuin oma mannerjäätikkömme, tuloksena on vielä paljon suurempia maanjäristyksiä ja korkeampia tsunameja. Kukaan ei kuitenkaan pysty varmuudella sanomaan, milloin tämä tapahtuisi. Emme siis tiedä, tarkkaan ottaen miten paljon aikaa meillä vielä on käytettävissämme, jos haluamme estää ikävimpien skenaarioiden toteutumisen.

- Risto Isomäki -