Terroristien aiheuttama ydintuho on megaluokan riski

Ydinaseita on tällä hetkellä valtioilla, joiden yhteiskunta ei ole kovinkaan vakaa. Suurimmat riskit ydinaseidenvarkauksista tai muutoin niiden joutumisesta terroristien haltuun liittyvät Pakistaniin. Alueella toimivat terroristit ovat koventaneet retoriikkaansa ja megaluokan ydintuho Yhdusvaltoihin esiintyy terroristien uhkauksissa. Näiden rinnalla Osama bin Ladenin joukot ovat lännen ystäviä. Ydinaseiden joutuminen terroristien haltuun esiintyy suurena uhkana mm. Suomen armeijan globaaleissa skenaarioissa. Toinen vastaavan suuruusluokan uhka on terroristien isku ydinvoimalaan. 

Steven Spielbergin elokuva Munchen kertoo epäonnistuneesta yrityksestä taistella terrorismilla terrorismia vastaan. Elokuvan lähtökohtana on palestiinalaisen Musta Syyskuu –terroristijärjestön Munchenin olympialaisten yhteydessä tekemä terrori-isku. Musta Syyskuu otti koko Israelin olympiajoukkueen panttivangeiksi. Kaikki panttivangit menehtyivät Saksan liittotasavallan poliisin tekemän, epäonnistuneen vapautusyrityksen yhteydessä.

Israelin hallitus perusti huippusalaisen ryhmän, jonka tehtävänä oli jäljittää iskun takana olleet henkilöt. Ryhmä onnistuikin tappamaan ison osan etsimistään terroristeista. Mutta seurauksena oli vain uusien ja entistä häikäilemättömämpien fanaatikkojen nouseminen murhattujen terroristijohtajien tilalle.

Yhdysvaltain ja sen liittolaisten vuodesta 2001 käymä terrorismin vastainen sota on vaikuttanut asioihin täsmälleen samalla tavalla, vain paljon suuremmassa mittakaavassa. Osama bin Laden ja muut vanhat al-Qaidan johtohahmot eivät tietenkään hekään olleet mitään mukavia ihmisiä, mutta he vannoivat eräänlaisen Hammurabin lain nimeen. Heillä oli mielestään oikeus tappaa vain neljä, viisi tai kuusi miljoonaa amerikkalaista, eli yksi jokaista Yhdysvaltain al-Qaidan laskutoimituksien mukaan tappamaa muslimia kohti. Tästä syystä al-Qaida ei syyskuussa 2001 loppujen lopuksi hyökännyt amerikkalaisia ydinvoimaloita vastaan, vaikka tämä oli ollut sen alkuperäinen suunnitelma.

Irakin ja Afganistanin sotien, Pakistanissa käytyjen taistelujen ja muun terrorismin vastaisen sodan katkeroittamat toisen sukupolven al-Qaida-johtajat eivät kuitenkaan enää puhu ”vain” muutaman miljoonan ihmisen tappamisesta. Esimerkiksi Abu Musab al-Suri ja Abu Musab al-Zarqawi uneksivat julkaistujen haastattelujensa ja kirjoitustensa perusteella suuresta apokalyptisesta sodasta, jossa käytettäisiin joukkotuhoaseita ja ydinvoimaloita vastaan tehtyjä iskuja.

Esimerkiksi al-Zarqawin mustassa fantasiassa sodan jälkeen olisi hengissä vain puolitoista miljardia ihmistä. Eli al-Zarqawi puhuukin jo kuuden miljardin eikä enää ”vain” kuuden miljoonan ihmisen tuhoamisesta.
al-Qaidan uuden sukupolven johtajat eivät tietenkään kykene koskaan toteuttamaan sairasta unelmaansa. Mutta heidän visionsa tekee heistä ratkaisevasti Osama bin Ladenia ja muita vanhan kaartin al-Qaida-johtajia vaarallisempia, yksinkertaisesti siitä syystä että he ilmeisesti todella suunnittelevat tekevänsä iskuja myös länsimaisia ydinvoimaloita vastaan. Jos al-Qaidan terroristit jossakin vaiheessa oikeasti tekevät terrori-iskun jotakin eurooppalaista ydinreaktoria vastaan ja onnistuvat vapauttamaan sen sisältämän radioaktiivisuuden ilmakehään hienojakoisina aerosoleina, kaikki tulevaisuuttamme koskevat ennusteet ja skenaariot romuttuvat.

Kolmen Yhdysvaltain ilmavoimien kenraalin tekemän tutkimuksen mukaan kymmenen kiloa ydinreaktorista juuri poistettua ja tavanomaisen räjähdysaineen avulla pulverisoitua ydinpolttoainetta kykenisi surmaamaan valtaosan New Yorkin, Washingtonin, Philadelphian ja Baltimoren asukkaista. Kokonaisen ydinreaktorin räjäyttäminen tuottaisi vielä kymmenen tuhatta kertaa suuremman radioaktiivisen laskeuman.

Abu Musab al-Zarqawi haluaisi ilmeisesti aloittaa suuren apokalyptisen sotansa suurin piirtein vuonna 2016. Meidän olisi ehkä viisasta sulkea kyseiseen vuoteen mennessä kaikki sellaiset ydinreaktorit, joita ei ole jo valmiiksi rakennettu terrori-iskut kestävällä tavalla syvälle peruskallion sisään. Tai ainakin meidän kannattaisi ehkä ryhmittää Suomen maa-, ilma- ja merivoimien yksiköt uudelleen, ja keskittää ne kokonaisuudessaan Loviisan ja Olkiluodon välittömään läheisyyteen. Muuten voi olla, että Suomi vuonna 2030 jää myös todellisuudessa pelkäksi fiktioksi, jollaista ei koskaan voi olla oikeasti olemassa. Tällä hetkellä ydinvoimaloitamme ei käytännössä vartioida terrori-iskuja vastaan.

- Risto Isomäki -