Aktiivisilla vapaa-ajan liikkujilla on ylioppilaslakki, valkokaulus ja paksu lompakko

Vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt kaikissa väestöryhmissä viimeisten 35 vuoden aikana, mutta korkeammassa sosioekonomisessa asemassa olevat ovat liikkuneet ja liikkuvat edelleen matalammassa asemassa olevia ryhmiä enemmän. Vapaa-ajan liikunnan merkitys korostuu koko ajan, sillä työ- ja työmatkaliikunta ovat vähentyneet merkittävästi vuosien 1972-2002 aikana.
Suomalaisten liikuntatottumusten muutoksista vuosina 1972-2002 kertova raportti perustuu kansallisen FINRISKI-tutkimuksen, Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys-tutkimuksen sekä Terveys 2000-tutkimuksen aineistoihin Tutkimuksen tekijät ovat erikoistutkija Katja Borodulin, tutkija Tomi Mäkinen ja erikoistutkija Ritva Prättälä. Raportti on julkaistu Liikunta&Tiede-lehdessä.

Korkeampi koulutus, suuremmat tulot ja parempi ammattiasema ennustivat suurempaa aktiivisuutta harrastaa vapaa-ajan liikuntaa, työmatkaliikuntaa tai kuntoliikuntaa. Erityisen hyvin tämä näkyi pienituloisilla miehillä ja naisilla, jotka olivat fyysisesti passiivisia niin vapaa-ajallaan kuin työmatkoilla koko tarkastelujaksolla 1978-2002. Kuitenkin matalan ammattiaseman naiset olivat aktiivisia työmatkaliikkujia. Suurimmat muutokset ovat tapahtuneet vanhimpien, ennen vuotta 1952 syntyneiden liikunnassa. Heidän työhön ja työmatkoihin liittyvä fyysinen aktiivisuutensa vähentyi, joka voi johtua esimerkiksi työelämästä poisjäämisellä. Samalla he kuitenkin harrastivat vapaa-ajallaan liikuntaa yhä enemmän.

Vähäisen liikunnan riskiryhmiin kuuluvat matalan sosioekonomisen aseman aikuiset ja heidän lapsensa. Lasten liikunnan edistämiseksi kuntien tulisi huolehtia liikuntapaikkojen kunnossapidosta, varmistaa edulliset pääsymaksut sekä tarjota monipuolista toimintaa. Lisäksi liikuntaseurat voivat huomioida jäsen- ja toimintamaksuissaan maksukyvyltään heikommat perheet. Koulut ovat myös tärkeä koko perheen terveiden elintapojen ja liikuntatottumusten tuki.

Pienituloisten aikuisten liikuntaneuvontaa tulisi lisätä ja liikuntapalveluja tukea. Aikuisilla on liikkumattomuuden ohella haasteena muiden epäterveellisten elintapojen kasautuminen, jolloin elintapamuutosten tekeminen vaatii panostusta ja aikaa. Liikunnan tulee olla mukana kaikissa terveitä elämäntapoja edistävissä ohjelmissa.

(YLE tiede, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL)