Alkoholi laukaisee perinnöllisen taipumuksen impulsiiviseen väkivaltaan

Aivojen välittäjäaineisiin vaikuttavaa MAOA-entsyymiä tuottavan geenin tietty muunnos lisää alkoholin laukaisemaa väkivaltaisuutta. Taipumus pienenee iän mukana. Mahdollisesti syynä on jostain syystä korjaantunut aivojen serotoniinitaso, arvelee vastaavana tutkijana toiminut lääketieteen lisensiaatti Roope Tikkanen. Tutkimus tehtiin professori Matti Virkkusen tutkimusryhmässä Helsingin yliopistossa ja se muodostaa osan Tikkasen tulevasta väitöskirjasta.

MAOA eli monoamiinioksidaasi A on entsyymi joka hajottaa aivojen hermosolujen välittäjäaineita kuten serotoniinia, noradrenaliinia ja dopamiinia. Entsyymiä tuottavasta geenistä tunnetaan viisi muunnosta, joista kaksi tavallisinta kattaa 97% ihmisistä. Toinen näistä on ns. korkean aktiivisuuden MAOA, toinen matalan aktiivisuuden MAOA. Korkean aktiivisuuden geenimuodon omaavilla entsyymiä syntyy enemmän ja lisäksi entsyymi on aktiivisempaa.

Tutkimusaineistona oli 174 suomalaista väkivaltarikollista, jotka olivat myös alkoholisteja. Heidän seuraamisensa aloitettiin vuosina 1990-1998. Noin puolella heistä oli korkean aktiivisuuden MAOA-geeni. Mitä enemmän nämä ihmiset olivat käyttäneet alkoholia, sitä todennäköisempää oli väkivaltainen käyttäytyminen. Iän mukana väkivaltaisuus kuitenkin väheni myös tässä ryhmässä. Yleensäkin impulsiivinen väkivaltaisuus humalassa vähenee iän mukana; se on nuorten ja keski-ikäisten miesten alaa.

Suomessa väkivaltarikoksia tehdään enemmän kuin muualla läntisessä Euroopassa. Eroa ei voi selittää kuitenkaan pelkästään geeneillä, koska suomalaiset ovat geneettisesti melko lähellä esimerkiksi ruotsalaisia.

Vaikka perimä on merkittävä tekijä alkoholin laukaisemassa väkivaltaisuudessa, Roope Tikkanen ei suosittele yleistä geenitestausta MAOA-geenin suhteen. Korkean aktiivisuuden geenimuotoa kantaa runsas puolet suomalaisista, 55-60%. Väkivaltarikollisilla osuus on sama kuin muillakin suomalaisilla mutta vain pieni osa ihmisistä muuttuu humalassa väkivaltaiseksi. Väkivaltaan päättyvillä ihmisillä rikollinen kehitys näkyy yleensä jo nuoruudessa näpistelynä ja tappeluihin joutumisena ja näitä ihmisiä kannattaisi auttaa ajoissa, sanoo Tikkanen.

Ongelman toinen puoli on alkoholin käyttö. Suomalaiset käyttävät keskimäärin noin kymmenen litraa alkoholia vuodessa mutta käyttö jakautuu epätasaisesti. Suurkuluttajia arvioidaan olevan vajaat 10% ihmisistä. Näiden joukkoon kuuluvat myös supersuurkuluttajat kuten joka kymmenes väkivaltarikollisista, jotka olivat käyttäneet noin 100 litraa alkoholia vuodessa eli suunnilleen 0,7 litran viinapullon verran päivässä. Siksi päihdehuollossa pitäisi suunnata voimia korkean MAOA-aktiivisuuden omaavien nuorten ihmisten auttamiseen irti alkoholista.

Miehillä jotka humalassa ovat taipuvaisia impulsiiviseen väkivaltaan, on aivoissaan tavallista vähemmän välittäjäaine serotoniinia. Serotoniinin puute liittyy yleisesti masennustaipumukseen ja alkoholi puolestaan erityisesti miesten käyttämä masennuksen "itsehoitolääke".

Serotoniinitasoa voidaan nostaa SSRI-lääkkeillä, mutta kontrolloituja tutkimuksia sen vaikutuksesta väkivaltarikollisilla ei toistaiseksi ole. Varminta on vähentää alkoholin käyttöä tai pidättäytyä siitä kokonaan, ainakin niin kauan kunnes ikä vähentää ongelmaa. Tutkitussa joukossa olleet korkean MAOA-entsyymin geenin kantajat tekivät selvästi vähemmän uusia väkivaltarikoksia 20 vuoden kuluttua. Ne vähenivät kahteen kolmasosaan.

(Yle tiedeuutiset, Helsingin yliopisto, Alcoholism: Clinical & Experimental Research)