Alkoholin käyttö, alkoholikuolemat ja alkoholisairauksien hoitotarve jatkavat kasvua samassa tahdissa
(12.12.2008 klo 11.12)
Alkoholia juotiin Suomessa vuonna 2007 lähes 2% enemmän kuin edellisenä vuonna ja myös alkoholikuolemat ovat nousseet vuodesta 2006 vuoteen 2007. Työikäisillä eli 15-64-vuotiailla yleisimmäksi kuolemansyyksi ovat nousseet alkoholin käyttöön liittyvät syyt, alkoholimyrkytykset tai alkoholin aiheuttamat sairaudet. Niiden määrä nousi lähes kymmeneksellä (8,6%). Kuolemansyynä alkoholinkäyttöön liittyvät syyt ohittivat muut syyt vuonna 2005 sekä miehillä että naisilla. Yhteys maaliskuussa 2004 tapahtuneeseen alkoholiveron reippaaseen alennukseen on ilmeinen.
Pienistä "tarkistuksista" huolimatta alkoholin vähittäismyyntihinta oli vuonna 2007 reaalisesti noin 19% alempi kuin vuonna 2003, ennen alkoholiveron alennusta. Alkoholisairauksien määrä ei ole noussut yhtä rajusti kuin alkoholikuolemat, mutta ne näkyvät hitaammin koska niitä edeltää vuosia jatkunut runsas alkoholinkäyttö.
Alkoholia kulutettiin vuonna 2007 sadan prosentin alkoholina 10,5 litraa asukasta kohden. Kokonaiskulutus kasvoi 1,9 prosenttia eli 0,2 litraa asukasta kohden vuoteen 2006 verrattuna. Kokonaiskulutus oli viime vuonna sadan prosentin alkoholina hieman yli 55 miljoonaa litraa.
Vuoden 2006 päihdetutkimuksen mukaan lähes 90% 15-69-vuotiaista suomalaisista oli nauttinut jotain alkoholijuomaa viimeisten 12 kuukauden aikana. Eniten alkoholia käyttävät nuoret aikuiset ja keski-ikäiset. Viimeisten 12 kuukauden aikana 92% 30-49-vuotiaista miehistä ja 90% vastaavanikäisistä naisista oli käyttänyt alkoholia.
Miesten ja naisten ero alkoholin käytössä on kutistunut pieneksi: 40 vuotta sitten, vuonna 1968 naisista 43 prosenttia ja miehistä 13 prosenttia ilmoitti olevansa raittiita. Vuonna 2006 raittiiden naisten osuus 13% ja raittiiden miesten osuus oli 10%.
Runsaasti alkoholia käyttäviä on arvioitu olevan 250 000-500 000 henkeä eli noin 6-12 prosenttia aikuisväestöstä. Eniten kuluttava 10 prosenttia alkoholin käyttäjistä juo runsaat 40 prosenttia kaikesta alkoholista.
Sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla kirjattiin vuonna 2007 runsaat 37 500 hoitojaksoa, joiden pää- tai sivudiagnoosina oli alkoholisairaus. Päädiagnoosina alkoholisairaus oli yli 26 700 hoitojaksossa. Alkoholisairauksia hoidettiin edelleen eniten 45–64-vuotiaiden ikäryhmässä. Hoitojaksojen määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna lähes kolme prosenttia. Verrattuna aikaan ennen alkoholiveron laskua eli vuoteen 2003 nämä alkoholiin liittyvät hoitojaksot ovat lisääntyneet noin 12 prosenttia.
Pitkäaikaiseen alkoholinkäyttöön liittyvien maksasairauksien hoitojaksot pysyivät vuonna 2007 vuoden 2006 tasolla, kun taas alkoholin aiheuttamien psyykkisten oireyhtymien (aivo-oireyhtymien ja käyttäytymishäiriöiden) hoitojaksot kasvoivat edelleen. Alkoholisairauksien takia vuodeosastoilla hoidettuja asiakkaita oli 16 363. Heistä neljä viidestä oli miehiä.
Alkoholin käyttö aiheutti vuonna 2006 yhteiskunnalle 700-900 miljoonan euron välittömät kulut. Terveydenhoidon ja sosiaalihuollon osuus kuluista oli lähes puolet ja yli kolmasosa menee järjestyksen ylläpitämiseen. Alkoholin aiheuttamat epäsuorat kustannukset arvioidaan olevan 3-5 miljardin euroa.
Tiedot alkoholisairauksista ja niiden vaatimista hoitoresursseista käyvät ilmi Stakesin Päihdetilastollisesta vuosikirjasta 2008 ja kuolemansyyt Tilastokeskuksen kuolemansyytilastoista. Molemmat löytyvät internetistä.
Huumausaineiden käyttö liittyi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 234 kuolemantapaukseen ja huumausaineiden käytöstä aiheutuneet sairaalahoitojaksot muodostavat viidenneksen kaikista päihteisiin liittyvistä hoitojaksoista. Alle 35-vuotiailla huumausaineiden käyttö on syynä puolet lähes puoleen päihdehoitojaksoista.
Vuonna 2007 terveydenhuollon vuodeosastoilla rekisteröitiin 9 000 hoitojaksoa, joissa huumesairaus oli pää- tai sivudiagnoosina. Huumeiden käytöstä aiheutui vuonna 2007 200-280 miljoonan euron välittömät kustannukset.
(Yle tiedeuutiset, Stakes, Tilastokeskus)