Alzheimerin tautiin vanhoilla päivillä sairastunut vanhempi, erityisesti äiti, lisää merkittävästi riskiä että ihmisellä on ikääntyessään aivoissa selvästi Alzheimerin tautiin viittaavia muutoksia, normaalista älyllisestä suorituskyvystä huolimatta. Näillä ihmisillä oli aivoissaan selvästi enemmän amyloidibeeta-fibrillejä kuin sellaisilla joilla lähisuvussa ei Alzheimerin tautia esiinny, havaittiin Turun ja New Yorkin yliopistoissa tehdyssä tutkimuksessa.
Havainnot perustuvat ns. PET-kuvaukseen, jolla pystytään näkemään tälle dementoivalle taudille tyypillisiä proteiinikertymiä.
Alzheimerin tauti on yleisin vanhuuden dementiaa aiheuttava sairaus. Siihen liittyy perinnöllinen alttius samoin kuin keski-iässä alkavaan, harvinaisempaan taudin muotoon. Yhteistä molemmille sairauksille ovat aivoihin kertyvät amyloidibeeta-proteiinin eli A-beeta-proteiinin kasaumat ja älyllisten toimintojen heikkeneminen, joka ilmenee yleensä ensimmäisenä muistin toiminnassa. Uutterasta tutkimuksesta huolimatta ei vieläkään tiedetä onko älyllisten kykyjen heikkeneminen seurausta A-beeta-proteiinin kasaumista vai ovatko molemmat seurausta jostain kolmannesta tekijästä.
Aiemmin Alzheimerin tauti pystyttiin varmuudella diagnosoimaan vasta kuoleman jälkeen, koska amyloidiplakkien havaitsemiseen ei ollut keinoja. Muutama vuosi sitten kehitettiin menetelmä, jonka avulla PET-kameralla pystytään niitä havaitsemaan. PET-kuvaus perustuu lyhyen puoliintumisajan omaavan radioaktiivisen aineen ruiskuttamiseen kuvattavaan kohtaan.
Nyt julkaistuun tutkimukseen osallistui 42 ihmistä, iältään 50-80 vuoden väliltä. Kaikki olivat ikäänsä ja koulutukseen nähden älyllisiltä kyvyiltään normaaleja ja lisäksi he olivat muutenkin kohtuullisen terveitä. Kolmanneksella oli Alzheimerin tautiin sairastunut äiti, kolmanneksella tautiin oli sairastunut isä ja kolmanneksella ei tautia ollut lähisuvussa. Kaikilta etsittiin aivoista amyloidi-kertymiä Alzheimerin taudille tyypillisiltä alueilta.
Ero eri ryhmien välillä oli selvä. Eniten A-beeta-kasautumia oli niillä, joiden äidillä oli tämä sairaus. Ero näiden ja sukurasitusta vailla olevien välillä oli kaikilla tutkituilla aivojen alueilla tilastollisesti merkitsevä. Jos isällä oli Alzheimerin tauti, ero sukurasitteesta vapaisiin verrattuna oli pienempi joskin joillain aivojen alueella edelleen tilastollisesti merkitsevä.
Äidin vahva vaikutus geneettiseen alttiuteen liittyy todennäköisesti taudin yhteyteen ns. mitokondrioihin, solujen energiaelimiin. Ne periytyvät lapselle aina äidiltä.
Tutkimus vahvistaa käsitystä että Alzheimerin tautiin vanhoilla päivillään sairastunut vanhempi, ennen kaikkea äiti, kasvattaa tautiin sairastumisen riskiä merkittävästi. Sairaus kehittyy hitaasti ja käytöksen tasolla näkyvien oireiden ilmaantuessa muutokset aivoissa ovat edenneet jo pitkälle. Vaikka hoitoa tautiin ei vielä ole, sellaisia epäilemättä joskus löydetään. Silloin varhaisten merkkien havaitseminen, ennen älyllisten kykyjen heikkenemistä, on hyödyksi taudin etenemisen pysäyttämiseksi.
(YLE tiede, PNAS)
YLEn tiedeuutiset ovat suomalaista tiedettä ja tiede-elämää seuraava uutispalvelu, joka kattaa myös tärkeimmät ulkomaiset tapahtumat.
Uudistettu palvelu korvaa Teeman sivuilla aiemmin olleet tiedeuutiset.
Uutisvinkit ja kommentit: tiedeuutiset@yle.fi
