Auringon heijastus Titan-kuun järvenpinnasta kuvattu

Saturnus-planeetan Titan-kuun pohjoisen napa-alueen järven pinnasta heijastuva auringonvalo on onnistuttu kuvaamaan ensimmäisen kerran. Vaikka Titanin järvien olemassaolo on tiedetty varmuudella jo runsaan vuoden ajan tutkakuvien perusteella, on auringon heijastus kouriintuntuva osoitus vapaasta nesteestä maapallon ulkopuolella, toisella aurinkoa kiertävällä kappaleella. Yhdysvaltain geologisen seuran vuosikokouksessa esitelty kuva on kuvattu viime heinäkuussa Saturnusta kiertävältä Cassini-luotaimelta.

Titan on aurinkokuntamme toiseksi suurin kuu ja suurempi kuin Merkurius-planeetta, halkaisijaltaan hieman alle puolet maapallosta. Se on poikkeuksellinen myös siksi että sillä on paksu kaasukehä, ainoana kuuna aurinkokunnassa. Koska lämpötila kuun pinnalla on noin -180 astetta, järvet muodostuvat nestemäisistä orgaanisista yhdisteistä, lähinnä metaanista. Titanin pintaa peittää paksu pilvikerros, joten maapallolta sen pintaa ei pysty havaitsemaan.

Noin 20 vuotta sitten alettiin muiden mittausten perusteella epäillä että kaasukehässä olevat orgaaniset yhdisteet voivat muodostaa pilviä ja sataa alas nestemäisenä. Sen tuloksena arveltiin syntyvän järviä tai jopa meri Titanin pinnalle. Kun Cassinin mukana Saturnukseen matkannut Huygens-luotain laskeutui Titanin pinnalle pilvien läpi tammikuussa 2005, se tömähti kuitenkin kovaan pintaan. Pilvien alapuolelta kuvattu maisema oli kuiva mutta muistutti monella tavalla maapalloa vaihtelevine pinnanmuotoineen jotka osoittivat nesteen virranneen ja syövyttäneen kuun kamaraan kanjoneita.

Myöhemmillä ohilennoilla Cassini on kuvannut Titanin pintaa tutkalla sekä infrapuna- ja näkyvän valon alueen kameroilla. Kuvissa näkyy tummia järvimäisiä muodostelmia erityisesti pohjoisella napa-alueella mutta ensimmäinen varma nestehavainto saatiin puolitoista vuotta sitten etelänavan tuntumasta olevasta järvestä. Nyt Titanin vuodenajat ovat vaihtumassa ja auringonvalo pääsee pohjoiselle pallonpuoliskolle. Pilvistä huolimatta joku valonsäde pääsee pintaan heijastumaan järven nestepinnasta.

Heijastus on paikannettu Kraken Mare-nimiseen järven etelärantaan. Järvi on pinta-alaltaan noin 400 000 neliökilometriä eli suurempi kuin maapallon suurin järvi Kaspianmeri. Tutkakuvat osoittavat että järvi on säilynyt samankokoisena viimeisten kolmen vuoden ajan eli niin kauan kuin sitä on kuvattu.

(YLE tiede, NASA)