Tiede

Ensimmäinen vetinen eksoplaneetta

Tiedeuutiset

Ensimmäinen vetinen eksoplaneetta

(16.12.2009 klo 20.00) Ensimmäinen vetinen eksoplaneetta

Eksoplaneetoista kaivatuin, vettä sisältävä ja maan suuruusluokkaa oleva kappale on löydetty. Tämä ensimmäinen vetinen eksoplaneetta on halkaisijaltaan vajaan kolmen maapallon kokoinen ja massaa siinä on noin 6,6 maapallon verran. Mahdollisen elämän kannalta se ei vaikuta kovin houkuttelevalta, koska todennäköisesti vesi on planeetan sisäosissa ja jäässä. Pintaa peittää paksu kaasukehä joka koostuu ehkä vedystä ja heliumista. Tähti GJ1214 planeettoineen sijaitsee 42 valovuoden etäisyydellä aurinkokunnastamme.

Löydetty planeetta kiertää keskustähtensä ympäri 38 tunnissa ja sen etäisyys on vain 2 miljoonaa kilometriä eli 1/70 maapallon ja auringon välisestä etäisyydestä. Keskustähti on kuitenkin pieni, noin viidesosa oman aurinkomme. Silti planeetan pinnalla on kuuma ja pintalämpötilaksi arvioidaan noin 200 celsiusastetta. Vesi ei siten voi olla pinnalla nesteenä.

Uusi eksoplaneetta löydettiin systemaattisella etsintäoperaatiolla, jossa kahdeksan pientä, 40 sentin kokoista teleskooppia pantiin kuvaamaan taivasta infrapuna-alueella. Teleskoopit ovat Yhdysvalloissa Arizonassa Hopkins-vuorella. Kuvattavaksi oli valittu 2000 melko pienimassaista tähteä. Teleskoopit ja niiden laitteet ovat "harrastajatasoa" jollaisia yleensä ammattimaisessa tähtitieteessä ei käytetä. Havainnoista etsittiin säännöllisiä himmentymisiä jotka kertovat tähden pinnan ohittavasta planeetasta.

Tähden GJ1214 kirkkaudessa havaittiin odotetunlainen himmeneminen 1,6 vuorokauden välein ja kohde tarkastettiin Euroopan eteläisen observatorion ESOn 3,6 metrin teleskoopilla. Apuna oli ja pienten eksoplaneettojen etsintään sopiva HARPS-infrapunahavaitsimella.

Eksoplaneetan GJ1214b massaksi arvioidaan 6,6 maapallon massaa ja halkaisijaksi 2,7 maapallon halkaisijaa. Siten tiheydeksi tulee 1,9 g/kuutiosentti eli se on huomattavasti kevyempää tavaraa kuin maapallo. Todennäköisesti eksoplaneetta koostuu kolmelta neljäsosaltaan vedestä ja loput ovat kiveä, lähinnä piitä ja rautaa.

Havaintojen perusteella todettiin että kappaleen massa ja koko eivät täsmää. Se selittyy ilmeisesti sillä että planeettaa peittää noin 200 kilometrin paksuinen kaasukehä eli paljon maapallon ilmakehää paksumpi kerros. Kaasukehä estää tehokkaasti valon pääsyn planeetan pintaan, joten maankaltaista elämää siellä ei voi olla.

Vähän pienempi, 1,7 maapallon kokoinen eksoplaneetta löydettiin Euroopan avaruusjärjestön COROT-satelliitilla aiemmin tänä vuonna. Sen oletetaan olevan maapallon kaltainen kivinen planeetta. Halkaisijaltaan se on 1,7 maapallon kokoinen. Supermaapalloja alkaa löytyä, vettäkin niissä on mutta ilmeisesti aivan maapallon kaltaisia ei ole kovin tiheässä.

(Nature 17.12.)

Lähetä linkki

Uusimmat tiedeuutiset

Mikä on tiedeuutiset?

YLEn tiedeuutiset ovat suomalaista tiedettä ja tiede-elämää seuraava uutispalvelu, joka kattaa myös tärkeimmät ulkomaiset tapahtumat.

Uudistettu palvelu korvaa Teeman sivuilla aiemmin olleet tiedeuutiset.

Uutisvinkit ja kommentit: tiedeuutiset@yle.fi

Tiedeohjelmia tänään 16.5.

Keskiviikko 16.5.

  • Klo 19.00, YLE Teema
    Avoin tarina : Vaahteranlehti


Muualla Yle.fi:ssä