Etelämantereen ja Grönlannin mannerjäätiköt nostavat nyt merenpintaa enemmän kuin pienemmät vuoristojäätiköt

Etelämantereen ja Grönlannin mannerjäätiköiden sulaminen on nopeutunut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Vuonna 2006 niiden sulamisvedet nostivat merenpintaa 1,3 millimetrillä ja jos nopeutuminen jatkuu edelleen, vuoteen 2050 mennessä merenpinta nousee 15 sentillä.
Vuonna 2050 merenpinta olisi 33 senttiä nykyistä korkeammalla, kun otetaan huomioon myös pienempien vuoristojäätiköiden sulaminen (8cm) ja meriveden lämpenemisestä aiheutuva lämpölaajeneminen (9 cm). Nousu on enemmän kuin kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n vuonna 2007 julkaiseman raportin arvio.

Hollantilais-yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa arvioitiin Etelämantereen ja Grönlannin mannerjäätiköiden pienentymistä kahdella tavalla. Toinen perustuu ESAn, Kanadan ja Japanin satelliittien tutkamittauksiin ja radiomittauksiin, jotka yhdistettiin Utrechtin yliopiston ilmastomalliin. Tarkastelu kattoi vuodet 1992-2009. Toinen arvio perustuu NASAn painovoimasatelliitti GRACEn mittauksiin kahdeksan vuoden ajalta. Tulokset olivat yhtäpitäviä yhteiseltä mittausajalta ja tutkijat pitävät arvioita luotettavina.

Suuret mannerjäätiköt ovat lähteneet sulamaan kiihtyvästi 1900-luvulla, mutta pienempien vuoristojäätiköiden ja vuorenhuippujen jäälakien sulaminen on tuonut enemmän vettä mereen vuoteen 2006 asti. Tuolloin Etelämantereen ja Grönlannin mannerjäätiköistä suli jäätä yhteensä 475 gigatonnia (Gt). Vuodesta 1992 lähtien mannerjäätiköiden kutistuminen on kiihtynyt joka vuosi, Grönlannissa keskimäärin 22 Gt vuodessa ja Etelämantereella 15 Gt.

Myös pienempien jäätiköiden sulaminen kiihtyy mutta kolmasosanopeudella suurimpien jäätiköiden muutoksesta. Mannerjäätiköiksi lasketaan pinta-alaltaan vähintään 50 000 neliökilometrin kokoinen jäätikkö ja maapallolla niitä ovat vain Etelämannerta ja Grönlantia peittävät jäätiköt.

(Yle tiede, Geophysical Research Letters)