Tiede

Etelämantereen järvissä on runsas viruslajisto

Tiedeuutiset

Etelämantereen järvissä on runsas viruslajisto

(06.11.2009 klo 08.39) Etelämantereen järvissä on runsas viruslajisto

Etelämantereella on pieniä järviä, jotka ovat lyhyen ajan vuodesta sulana. Niiden mikrobilajisto poikkeaa muualla maailmassa olevien makeavetisten vesistöjen mikrobistosta, osoittaa kansainvälinen tutkijaryhmä. Pienen järven veden analyysissä paljastui että vedessä elää runsaasti viruksia, jopa kymmenkertainen määrä viruslajeja muualla oleviin järviin verrattuna. Viruslajisto muuttuu vuodenaikojen mukana siten, että kesällä valtalajeina ovat erityyppiset virukset kuin jään alla talvella. Vaikka ankarissa olosuhteissa järven eliöstö ei ole kovin monipuolinen, viruksia näyttää olevan epätavallisen runsaasti.

Makeavetisissä järvissä elävistä viruksista tiedetään toistaiseksi melko vähän. Nykytekniikalla pystytään analysoimaan vesinäytteistä dna-palasia, joita verrataan genomitietokantoihin. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että suurin osa järviveden virukseton ns. bakteriofaageja eli bakteereiden viruksia. Niillä on todennäköisesti huomattava vaikutus vesistöjen biologisen elämän säätelyyn, mm. leväkukintojen loppumiseen.

Etelämantereella Byersin niemimaalla on useita pikkujärviä ja Limnopolar-järvestä otetuista näytteistä analysoitiin virusten dna-palasia. Suurin osa oli ennestään tuntemattomia lajeja, koska 87% palasista sellaisia joilla ei ollut vastinetta suuressa GenBank-tietokannassa.

Genomin palasista pystyttiin kuitenkin päättelemään, että viruksia oli 12 eri virussuvusta. Aiemmin kartoitetuissa järvivesissä on ollut edustettuna paljon harvempia sukuja, kolmesta kuuteen virussukua. Talvella Limnopolar-järvessä oli yli 5000 viruslajia ja kesällä lähes 10 000 viruslajia. Aiemmissa tutkituissa järvissä on ollut 300-800 lajia eli Etelämantereella lajisto on huomattavasti laajempi.

Myös virusten tyyppi poikkeaa muualla olevista. Limnopolar-järvessä valtalajeina eivät ole bakteerien virukset vaan talvella ns. eukaryoottivirukset ja yksiketjuiset dna-virukset, joiden isäntälajeina ovat eläimet ja kasvit. Kesällä valtalajeiksi nousevat kaksoisketjuiset virukset. Muutos heijastaa virusten isäntälajien vaihtumista.

(YLE tiede, Science)

Lähetä linkki

Uusimmat tiedeuutiset

Mikä on tiedeuutiset?

YLEn tiedeuutiset ovat suomalaista tiedettä ja tiede-elämää seuraava uutispalvelu, joka kattaa myös tärkeimmät ulkomaiset tapahtumat.

Uudistettu palvelu korvaa Teeman sivuilla aiemmin olleet tiedeuutiset.

Uutisvinkit ja kommentit: tiedeuutiset@yle.fi

Tiedeohjelmia tänään 19.3.

Perjantai 19.3.

  • Klo 05.55, TV1
    Saimi & Jalmari
  • Klo 22.00, FST5
    Maxin 1800-luku