Floresin asutus vanhempaa kuin oletettu
(17.03.2010 klo 21.00)
Ihmisen sukuisia hominiineja on ollut Indonesiaan kuuluvalla Floresin saarella vähintään miljoonan vuoden ajan, osoittavat uudet kiviesinelöydöt ja niiden ajoitukset. Kiistelty Floresin ihminen, kääpiökokoinen "hobbitti" eli saarella 18 000 vuotta sitten, mutta ihmisen sukuun kuuluvia kiviesineiden tekijöitä siellä on ollut huomattavasti pitempään.
Floresin Liang Buan luolassa eläneen noin metrin kokoisen ihmisen sukuisen otuksen jäänteet löydettiin viisi vuotta sitten. Niitä on tutkittu sen jälkeen eri tavoin pääsemättä kuitenkaan yksimielisyyteen onko kyseessä ollut jollain tavoin sairas, epätavallisen pienikokoinen ja aivoiltaan surkastunut yksilö vai edustavatko löydetyt jäänteet saarella asunutta hominiinisukua yleisesti. Joka tapauksessa Floresin ihmiseksi (Homo florensis) kutsuttu hominiini teki kiviesineitä ja käytti tulta.
Jos kyseessä on erillinen, nykyihmisestä Homo sapiensista eroava laji, se on ollut viimeinen nykyihmisen kanssa samaan aikaan elänyt sukulaislajimme. Neandertalin ihmiset katosivat aiemmin, noin 30 000 vuotta sitten.
Floresin tähän asti vanhimmat tunnetut kiviesineet ovat peräisin kerroksista, jotka on ajoitettu noin 800 000 vuoden takaisiksi. Saarella on elänyt erikoisia eläinlajeja joista jotkut, esimerkiksi jättiläiskilpikonna ja kääpiönorsu, ovat kuolleet sukupuuttoon noin 900 000 vuotta sitten. Mahdollisena syynä on pidetty ihmisen sukuisten otusten saapumista saarelle.
Uusi tutkimus sai alkunsa paikallisen viljelijän sattumalta löytämistä kiviesineistä. Tarkemmissa kaivauksissa löydettiin lähes 50 kiviesinettä, joiden löytökerrokset pystyttiin ajoittamaan. Ne osoittautuivat noin 1,0 miljoonan vuoden ikäisiksi eli hominiineja on elänyt saarella selvästi ennen eläinten katoamista. Kansainvälinen tutkijaryhmä pitää mahdollisena että kiviesineiden tekijät ovat olleet Floresin hobbitin esivanhempia.
Eläinlajien katoaminen voi olla seurausta luonnollisista syistä kuten tulivuorenpurkauksista tai tulvista. Alue on geologisesti aktiivista.
(YLE tiede, Nature AOP)