Fuusiokoe ITERin rakentaminen myöhässä

Kansainvälisen fuusiokoelaitteiston, ITERin rakennustyöt ovat pysähdyksissä. Rakennuspaikalla Etelä-Ranskassa Cadarachissa on tehty alustavat työt ja syyskuussa oli tarkoitus jatkaa. Työt eivät kuitenkaan ala ennen ensi kevättä, raportoi Nature-lehden nettiuutispalvelu. Syynä on tavalliseen tapaan kiista rahoituksesta; kustannukset ovat nousseet kaksinkertaisiksi suunnitelluista ja puuttuvan osuuden rahoittamisesta kiistellään.

Puolen vuoden viive ei siirrä laitoksen valmistumista suunnitellusta eli vuodesta 2018, vakuutetaan ITERistä. Valtavan hankkeen aikataulujen kiristäminen on kuitenkin vaikeaa ja tutkijat pelkäävät, että valmistuminen siirtyy. Energian tuotantoon pitäisi suunnitelman mukaan päästä vuonna 2026.

ITERistä on tarkoitus tulla ensimmäinen fuusiokoelaitos, joka tuottaa enemmän energiaa kuin siihen syötetään. Se ei ole vielä voimalaitos vaan tutkimuslaitos, jolla testataan fuusioreaktion eri osia mahdollisimman realistisissa olosuhteissa.

Fuusio on tähtien, myös auringon energiantuoton pohjalla. Siinä kevyet vety-ytimet yhtyvät jolloin syntyy vähän raskaampaa alkuainetta heliumia. Samalla vapautuu energiaa. Prosessin aikaansaamiseen tarvitaan erittäin korkea lämpötila, luokkaa 100 miljoonaa astetta ja suuri paine, joka synnytetään voimakkailla magneettikentillä.

Fuusio perustuu atomiytimien fysiikkaan kuten tavalliset ydinvoimalat mutta näistä fissiovoimaloista poiketen lähtöaineet eivät ole radioaktiivisia. Aivan niin puhdas prosessi ei ole kuin perusreaktiosta voisi päätellä. Kevyiden atomiytimien yhtyessä vapautuu myös hyvin energeettisiä neutroneita. Ne reagoivat rakennemateriaalien kanssa synnyttäen radioaktiivisia aineita. Radioaktiivista jätettä syntyy kuitenkin paljon vähemmän kuin fissiovoimaloissa.

Fuusiosta on vuosikymmeniä unelmoitu tulevaisuuden energiantuottotapana ja voimaloiden kaupallinen toteutuminen on ollut 50 vuoden päässä, vuosikymmenien ajan. Raaka-ainetta eli vettä toki riittää.

ITER-konsortioon kuuluvat Euroopan unioni ja Sveitsi sekä Japani, Etelä-Korea, Yhdysvallat, Venäjä, Kiina ja Intia. EU:n osuus kustannuksista on 45%. Rakentamisesta päästiin sopuun vuonna 2006. Rakentamisen kustannukset arvioitiin tuolloin noin 5 miljardiksi euroksi ja saman verran arvioitiin tarvittavan laitoksen käyttämiseen 20 vuoden ajan. Suunnitelmia on jouduttu tarkistamaan ja nyt rakentamiskustannukset arvioidaan jo vähintään kaksinkertaisiksi.

ITERin tiedottajan mukaan EU on varautunut 10 miljardin euron menoihin 35 vuodeksi eli laitoksen suunnitellun käytön loppuun, mutta lisää rahaa tarvitaan. Ennen kuin rakentaminen voidaan aloittaa, on oltava varmuus rahoituksesta. Yksi mahdollinen tapa on ottaa lainaa Euroopan investointipankista, samaan tapaan kuin Euroopan hiukkastutkimuskeskuksen CERNin uuden LHC-kiihdyttimen rakentamisessa tehtiin.

ITERistä vakuutetaan tilanteen olevan hallinnassa ja ongelmien olevan teknisluonteisia. Taloudellisen taantuman aikana voi epäillä että rahoitus on suuri ongelma.

(YLE tiede, Nature News, ITER)