Hallitseva yksilö määrää mihin katse kohdistuu

Ihmiset katsovat samaan suuntaan kuin hallitsevaksi tulkittu, maskuliininen henkilö katsoo. Tässä olemme samanlaisia kuin vähän kaukaisemmat apinaserkkumme, reesusapinat, joten ominaisuus voi olla peräisin reesusapinoihin ulottuvan yhteisen esivanhemman aikaan. Kyky seurata toisen katseen suuntaa on tärkeää yhteistyölle, muilta oppimiselle, uhkien havaitsemiselle ja toisten yksilöiden aikeiden ja asenteiden ymmärtämiselle. Ne ovat sosiaalisten eläinten elämässä oleellisia asioita.

Ihmiset katsovat samaan suuntaan kuin hallitsevaksi tulkittu, maskuliininen henkilö katsoo. Tässä olemme samanlaisia kuin vähän kaukaisemmat apinaserkkumme, reesusapinat, joten ominaisuus voi olla peräisin reesusapinoihin ulottuvan yhteisen esivanhemman aikaan. Kyky seurata toisen katseen suuntaa on tärkeää yhteistyölle, muilta oppimiselle, uhkien havaitsemiselle ja toisten yksilöiden aikeiden ja asenteiden ymmärtämiselle. Ne ovat sosiaalisten eläinten elämässä oleellisia asioita.

Skottilais-kanadalaisessa tutkimuksessa pantiin koehenkilöt ensin arvioimaan miesmäisiä ja naismaisia kasvoja hallitsevuuden, maskuliinisuuden tai fyysisen voiman kannalta. Maskuliinisia piirteitä korostavat kasvot voittivat äänestyksen kaikissa suhteissa. Mies- ja naisvastaajien välillä ei ollut eroa.

Varsinaisessa kokeessa tietokoneen näytöllä esitettiin ensin vasemmalle tai oikealle katsovat kasvot ja sen jälkeen ruudulle ilmaantui toiseen laitaan T- tai L-kirjain. Se ilmaantui joko samaan tai vastakkaiseen laitaan kuin minne edellisen kuvan ihmisen katse oli ollut suunnattuna. Havaittu kirjain piti ilmoittaa mahdollisimman nopeasti painamalla näppäintä. Vastaamiseen kulunut aika mitattiin.

Testiä toistettiin satoja kertoja hiukan vaihtelevilla koeasetelmilla. Katselusuuntaa ohjaavia kasvoja oli neljää tyyppiä: maskuliinisemmiksi tai feminiinisemmiksi muokatut miehen kasvot ja maskuliiniset tai feminiiniset naisen kasvot. Kasvojen näyttöaika oli 200, 400 tai 800 millisekuntia.

Lyhimmällä näyttöajalla maskuliiniset miehen kasvot ohjasivat katseen suuntaa vahvimmin. Efektiä mitattiin aikaerolla, joka syntyi kohdekirjaimen ja katseen ollessa samaan suuntaan verrattuna tilanteeseen jossa ne olivat vastakkaisilla puolilla näyttöruutua. 400 millisekunnin näyttöajalla ero pieneni mutta maskuliiniset miehen kasvot ohjasivat edelleen katseen suuntaa vahvasti. Kun kasvoja näytettiin 800 millisekunnin ajan, miehiset kasvot eivät enää hallinneet katseen suuntaa. Tulokset olivat samat miehillä ja naisilla.

Lyhyillä näyttöajoilla kasvoja ja katseen suuntaan ei ehdi prosessoida aivoissa tietoisesti joten hallitsevan miehen katseen seuraaminen on tiedostamatonta ja vaistomaista. 800 millisekunnin aikana kuvaa ehtii tarkastella tietoisesti eikä hallitsevaksi tulkittava, maskuliininen mies toimi samalla tavalla toiminnan ohjaajana.

(YLE tiede, Proceedings of the Royal Society B)