Hevosen genomi on kartoitettu. Kooltaan se on pienempi kuin ihmisen tai naudan genomi mutta suurempi kuin koiran genomi. Emäspareja siinä on noin 2,7 miljardia. Kromosomeja on 32 kpl ja niistä runsas puolet eli 17 sisältää kukin vain yhden ihmisen kromosomin aineksia. Tässä mielessä se on lähempänä ihmistä kuin koira, jonka kromosomeista vajaa kolmannes oli vastaavasti ihmisen kromosomien kanssa samanrakenteisia.
Työ tehtiin kansainvälisenä hankkeena kolmessa vuodessa. Pohjalla oli tosin kymmenen vuoden ajan tehty perustyö hevosen genomin selvittämiseksi.
Genominsa sai kartoitetuksi Twilight-niminen amerikkalaistamma, joka on Thoroughbred-rotua. Lisäksi tehtiin "kevyt" kartoitus seitsemälle muulle hevosrodulle, mm. arabianhevoselle, belgialaiselle työhevoselle ja islanninhevoselle. Rotuja vertailemalla saatiin esiin noin miljoona yksittäisen emäsparin eroa eli snippiä. Hevosrodut eivät eroa kovin merkittävästi toisistaan.
Tutkimus on ensisijaisesti perustutkimusta mutta tuloksia voidaan hyödyntää hevosten sairauksien syiden selvittämisessä ja hoitokeinojen kehittämisessä. Hevosen genomista on apua myös ihmisten sairauksien tutkimukselle, sillä hevosilla ja ihmisillä on yli 90 yhteistä sairautta. Ensimmäisenä sovelluksena tästä seulottiin snippiaineistosta tietyn ihmisillä ja hevosilla olevan hämäräsokeuden aiheuttavaa geenimuunnosta.
Hevosilla sairaus esiintyy usein yhdessä tietyntyyppisen, pilkullisen värityksen kanssa. Näillä hevosilla on laajoja valkoisia laikkuja, joissa on joskus pieniä värillisiä kohtia. Väritys liittyi 42 snippiin joista kaksi sijaitsi geeneissä, jotka liittyvät pigmenttiin. Pigmenttigeeni on aktiivinen myös silmän pohjassa.
Yksi yllättävimpiä piirteitä hevosen genomissa oli kromosomista 11 löytynyt ns. sentromeeri. Sentromeerit ovat kromosomin keskellä olevia kohtia, joissa kromosomi jakautuu kahteen haaraan. Niillä on merkitystä solun jakautumisessa ja sen yhteydessä tapahtuvassa dna-ketjun kahdentumisessa. Sentromeerien kohdalla esiintyy yleisesti genomin palasten monistumista. Muuten niistä tiedetään melko vähän eikä ole tiedetty edes syntyykö sentromeeri kohtaan, missä on valmiiksi tavallista enemmän monistuneita palasia vai syntyvätkö monistuneet palaset vata myöhemmin.
Hevosen kromosomin 11 sentromeeri oli kaikilla hevosilla ja se näyttää hyvin stabiililta. Siinä ei ole kuitenkaan monistuneita palasia. Se sijaitsee kohdassa, joka on aiemmin kartoitetuilla nisäkkäillä aivan vastaava eli se on säilynyt hyvin nisäkkäiden evoluutiossa. Sentromeeri on kuitenkin ainutlaatuinen,millään muulla lajilla sellaista tässä kohdassa ei ole. Siksi tutkijat päättelevät, että löydetty sentromeeri on evolutiivisesti uusi. Monistuneiden palasten puuttuminen viittaa siihen, sentromeeri syntyy ensin ja genomin palasten monistuminen tapahtuu myöhemmin.
Tuloksista voidaan myös päätellä että hevosen kesyttäminen on tapahtunut laajasta villihevosjoukosta. Nykyhevosilla on erityisen runsaasti kantaäitejä, mutta isiä on huomattavasti vähemmän. Se kertoo että kesyttämisessä on suosittu tammalaumoja, tutkijat toteavat.
(YLE tiede, Science)
YLEn tiedeuutiset ovat suomalaista tiedettä ja tiede-elämää seuraava uutispalvelu, joka kattaa myös tärkeimmät ulkomaiset tapahtumat.
Uudistettu palvelu korvaa Teeman sivuilla aiemmin olleet tiedeuutiset.
Uutisvinkit ja kommentit: tiedeuutiset@yle.fi
