Hiiri-isät tunnistavat jälkeläisensä kasvattamalla uusia hermosoluja

Jälkeläisten tunnistaminen on keskeinen osa evoluutioteoriaa. Jotta vanhemmat pystyisivät panostamaan vain omiin jälkeläisiinsä ja välttämään sukusiitosta, täytyy niiden tunnistaa omat jälkeläisensä. Näyttä siltä, että uroshiirillä aivoihin kasvaa uusia hermosoluja, jotka vastaavat tästä.

Mekanismeja jälkekläisten tunnistamiseen on monia, hiirillä ja monilla muilla nisäkkäillä hajuaistilla on tässä suuri merkitys Esimerkiksi elimistön puolustusjärjestelmään ja virtsan proteiineihin liittyvät molekyylit välittävät tätä yksilöllistä tietoa.

Kanadalaistutkijat selvittivät, vaikuttiko hiiriurosten pitäminen samassa häkissä synnyttäneiden naaraiden ja heidän yhteisten poikastensa kanssa jälkeläisten tunnistamiseen vanhemmalla iällä. Ne hiiriurokset, jotka olivat olleet poikastensa kanssa pari päivää heti syntymän jälkeen, olivat myöhemmin aggressiivisimpia vieraille saman ikäisille hiirille kuin omille poikasilleen. Jonkinlaista tunnistusta siis tapahtui.

Kun isähiirten aivoja tutkittiin, havaittiin että uusia hermosoluja muodostui mm. aivojen hajukäämin alueelle, josta hajuun liittyvät impulssit välitetään etuaivokuoren hajualueelle. Tutkijat havaitsivat myös, että hermosolujen muodostumista tai jälkeläisten tunnistamista ei tapahtunut, jos erään geenin toiminta estettiin. Kyseinen geeni tuottaa ns. isähormonia.
Vaikka tutkimus ei olekaan aukoton, on silti kiehtovaa miettiä voisiko ihmiselläkin yhdessäolo oman lapsen kanssa ja isähormonin erittyminen johtaa aivojen muovautumiseen ja uusien hermosolujen syntyyn.
(YLE Tiede, Nature Neuroscience, 9.5.2010)