Ihmislaji on ollut enimmäkseen yksiavioinen

Kulttuurista riippumatta nykyihmislaji on pääasiallisesti yksiavioinen vaikka taipumuksia useamman vaimon pitämiseen on. Näin on ollut jo pitkään, päättelevät kanadalaistutkijat. He analysoivat asiaa ihmisen perimästä vertaamalla naissukupuolikromosomin X ja tavallisten, ei-sukupuoleen sidottujen kromosomien tiettyjä ominaisuuksia.

Vertailussa oli mukana kolme ihmisryhmää: länsiafrikkalaisia yoruba-heimon jäseniä, eurooppalaisia ja itäaasialaisia Kiinasta ja Japanista. Lisääntymiseen osallistuneiden naisten ja miesten määrää kuvaava mittari, ns. rekombinaatiokerroin oli yoruboilla 1,4, eurooppalaisilla 1,3 ja itäaasialaisilla 1,1.

Jos kaikki miehet ja naiset osallistuvat lisääntymiseen samalla tavalla, kerroin on tasan yksi. Kaikissa tutkituissa väestöissä kerroin oli yli yksi mutta alle kaksi, mikä osoittaa moniavioisuutta esiintyneen jonkun verran. Eniten sitä on ollut Länsi-Afrikassa, vähiten itäisessä Aasiassa. Tältä osin tulos on yhtä pitävä antropologisten ja paleontologisten tutkimusten kanssa.

Yksiavioisuuden ja moniavioisuuden esiintymistä on arvioitu aiemmin useilla eri tavoilla ihmisen perimästä. Tulokset ovat olleet ristiriitaisia: jotkut menetelmät antoivat tulokseksi että moniavioisuus on ollut yleistä, toiset taas että sitä ei ole ollut. Yhden arvion mukaan Afrikassa oli enemmän naisia kuin miehiä ennen ihmislajin siirtymistä muille mantereille, toisen mukaan tilanne 100 000 vuotta sitten oli tasan päinvastoin eli että miehiä oli suhteellisesti enemmän.

Useimmat aiemmat päätelmät perustuvat sukupuolikromosomeissa X ja Y esiintyviin muunnoksiin. Mutaatioiden esiintymistodennäköisyys on kuitenkin vaikeasti arvioitavissa riittävällä tarkkuudella. Uusi tutkimus perustuu toisentyyppiseen mittariin ja tutkijat pitävät sitä varmempana kuin aiempia.

(YLE tiede, American Journal of Human Genetics)