Ihmislapset oppivat paitsi tunnistamaan oman kielensä myös tuottamaan oman kielensä sävelkulun mukaisesti jo sikiöaikana. Näin päättelevät ranskalaistutkijat, jotka analysoivat 3 - 5 päivän ikäisten vauvojen itkua ja sen sävelkulkua.
Ihmislapset oppivat paitsi tunnistamaan oman kielensä myös tuottamaan oman kielensä sävelkulun mukaisesti jo sikiöaikana. Näin päättelevät ranskalaistutkijat, jotka analysoivat 3-5 päivän ikäisten vauvojen itkua ja sen sävelkulkua.
Sikiön kuulo on raskauden viimeisten kuukausien aikana niin kehittynyt, että se kuulee ympäristön ääniä, mm. puhetta kohtuun. Niinpä jo vastasyntyneenä se suosii äitinsä ääntä ja sen aivoista pystytään mittaamaan ympärillä puhutun kielen tunnistamista osoittava vaste. Näissä tutkimuksissa suomalaistutkijat ovat olleet uranuurtajia maailmassa. Koska vastasyntyneen puhe-elimet eivät ole kovin kehittyneet, on äänteiden muodostamisen analysointiin päästy aikaisintaan kolmen kuukauden ikäisillä lapsilla.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa koehenkilöinä oli 60 saksan- tai ranskankielisiin perheisiin syntynyttä vauvaa. Näin pienten lasten ainoa ääntelymuoto on itku, jota tallennettiin ja analysoitiin.
Saksan ja ranskan lausenuotit poikkeavat toisistaan ja tämä ero näkyi vauvojen itkussa. Saksankielisten perheiden vauvojen itkun melodia laski loppua kohden, ranskankielisten vauvojen itkun sävelkulku oli loppua kohden nouseva. Tämä osoittaa niiden omaksuneen ennen syntymäänsä kuulemansa lausenuotin ja toteuttavan sitä ääntelyssä, jota pystyivät tuottamaan.
(YLE tiede, Current Biology)
YLEn tiedeuutiset ovat suomalaista tiedettä ja tiede-elämää seuraava uutispalvelu, joka kattaa myös tärkeimmät ulkomaiset tapahtumat.
Uudistettu palvelu korvaa Teeman sivuilla aiemmin olleet tiedeuutiset.
Uutisvinkit ja kommentit: tiedeuutiset@yle.fi
