Käärmeiden kyky aistia lämpösäteilyä perustuu ns. TRP1-solukanaviin, jotka nisäkkäillä toimivat polttavien makujen kuten wasabin ja sinapin tunnistajina. Myös hyönteisillä on samoja TRP1-solukanavia, jotka toimivat kemiallisten ärsykkeiden aistimissa. Käärmeiden lämpöaistimus tapahtuu päässä olevien lämpöaukkojen avulla, joiden aistinsolut ovat aukkoja peittävän ohuen kalvon alla. Nisäkkäiden "wasabireseptorit" ovat pään sisällä.
Monet käärmeet kuten kyyt, pytonit ja boat "näkevät" saaliinsa niiden tuottaman lämpösäteilyn avulla, infrapuna-alueella, minkä avulla ne pystyvät saalistamaan myös pimeässä. Lämpöaistin olemassaolo on tiedetty pitkään mutta mekanismia ei ole tunnettu. Erilaisia arveluja siitä on toki ollut.
Lämpökuopan sisäpuolella olevat aistinsolut välittävät tiedon ns. kolmoishermon avulla aivoihin. Kalifornian yliopiston tutkijat pääsivät TRP1-solukanavan jäljille vertaamalla geenien aktiivisuutta kolmoishermossa ja pään alapuolelta ruumiista aistimuksia välittävissä ns. dorsal ganglia-hermoissa. TRP1-kanavan geenit olivat ainoita joiden aktiivisuus oli erilainen.
Jatkotutkimuksissa pystyttiin osoittamaan että lämpöaukon läpi tullut lämpösäteily avaa lämpökuopan aistinsolujen TRP1-kanavat, kun lämpötila on vähintään 28 celsiusastetta. Se vastaa noin metrin päässä olevan hiiren tai oravan tuottamaa lämpösäteilyä. Kun TRP1-kanava aukeaa, ionit virtaavat hermosoluun ja tuottavat aivoihin aistimuksen.
Käärmeiden tärkeimmät aistit ovat haju ja tuntoaisti, mutta varsinaista kuuloa niillä ei ole.
(YLE tiede, Nature AOP)
YLEn tiedeuutiset ovat suomalaista tiedettä ja tiede-elämää seuraava uutispalvelu, joka kattaa myös tärkeimmät ulkomaiset tapahtumat.
Uudistettu palvelu korvaa Teeman sivuilla aiemmin olleet tiedeuutiset.
Uutisvinkit ja kommentit: tiedeuutiset@yle.fi
