Suomessa eleli vuoden 2007 lopulla noin 900 karhua ja noin 200 sutta. Karhuja oli hieman enemmän kuin vuotta aiemmin mutta susien määrä on vähentynyt viidenneksellä verrattuna edelliseen vuodenvaihteeseen. Karhupentueita tavattiin noin sata, ja niissä oli keskimäärin kaksi pentua kussakin eli yhteensä noin 200 karhunpentua. Susipentueita syntyi 22-24 ja niissä oli 75-95 pentua, raportoi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL.
Karhuhavaintojen määrä kasvoi selvimmin vakiintuneen kannan alueella Itä-Suomessa sekä kehittyvän kannan alueella Länsi-Suomessa. Susien määrä väheni itäisen Suomen kannanhoitoalueella, mutta runsastui läntisessä Suomessa. Karhukannan arvioidaan olevan uudelleen runsastumassa useita vuosia jatkuneen vakaamman vaiheen jälkeen. Vähimmillään karhuja arvioitiin olleen vuoden 2007 lopussa, jolloin niitä eli Suomessa noin 900. Kesällä karhuja oli noin 1050-1300 yksilöä. Osa karhuista talvehtii Venäjän puolella.
Arvio karhukannasta pohjautuu pentuehavaintoihin, joiden perusteella on arvioitu erillisten pentueiden minimilukumäärä ja todennäköinen lukumäärä. Minimimääräksi arvioitiin 95-100, todennäköiseksi lukumääräksi 110-115 pentuetta. Erillisiksi arvioitujen pentueiden todennäköinen määrä oli riistanhoitopiireittäin seuraava (suluissa vuoden 2005 arviot): Etelä-Häme 2 (0), Etelä-Savo 8 (11), Kainuu 20 (13), Keski-Suomi 10 (8), Kymi 8 (10), Lappi 12 (13), Oulu 8 (6), Pohjanmaa 5(4), Pohjois-Häme 1 (2), Pohjois-Karjala 34 (27), Pohjois-Savo 3 (4), Ruotsinkielinen Pohjanmaa 0 (0), Satakunta 1 (0), Uusimaa 1(0), Varsinais-Suomi 1(0).
Vakiintuneen kannan hoitoalueella esiintyi 53 prosenttia, levittäytymisvyöhykkeellä 17 prosenttia, kehittyvän kannan hoitoalueella 8 prosenttia ja poronhoitoalueella noin 22 prosenttia Suomen karhukannasta. Poronhoitoalueen kanta saattaa todellisuudessa olla suurempi, sillä petoyhdyshenkilöitä on Pohjois-Suomessa pinta-alaa kohden pienempi kuin muualla Suomessa.
Suden vähimmäiskanta oli vuoden 2007 lopussa arviolta noin 200 yksilöä eli 20 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Viime vuonna susien määrä on vuodesta 1998 alkaneella seurantajaksolla ensimmäistä kertaa edellisvuotista pienempi. Aikaisempina vuosina susien määrä on kasvanut keskimäärin noin 20 prosenttia vuodessa. Viime vuoden vähenemisestä huolimatta susia on noin kaksinkertainen kymmenen vuoden takaiseen verrattuna.
Eniten susia on edelleen itäisen Suomen kannanhoitoalueella, mutta entistä suurempi osuus Suomen susista eleli läntisessä Suomessa. Läntisen Suomen alueella eleli vuoden lopulla arviolta 70-80, itäisen Suomen alueella 115-120 ja poronhoitoalueella 15-25 sutta.
Läntisessä Suomessa tavattiin 12 laumaa, joista seitsemässä oli vain kolme sutta. Pareina liikkuvia susia oli 18. Läntisen Suomen susikanta keskittyi kolmelle alueelle: Varsinais-Suomen pohjoisosaan ja Satakunnan eteläosiin, Satakunnan koillisosaan, Pohjois-Hämeen pohjoisosaan ja Keski-Suomen kaakkoisosaan muodostama alue sekä Oulunjärven länsi- ja lounaispuolelle. Itäisen Suomen alueella tavattiin 11 laumaa, joiden reviirit sijaitsivat kokonaan tai pääasiassa Suomen puolella. Näiden lisäksi itärajalla liikuskeli 7-8 laumaa. Pareja havaittiin kahdeksan, joista neljä tavattiin itäisellä valtakunnanrajalla. Suomen susilla oli kesällä noin 75-95 pentua.
(Radion tiedeuutiset, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL)
YLEn tiedeuutiset ovat suomalaista tiedettä ja tiede-elämää seuraava uutispalvelu, joka kattaa myös tärkeimmät ulkomaiset tapahtumat.
Uudistettu palvelu korvaa Teeman sivuilla aiemmin olleet tiedeuutiset.
Uutisvinkit ja kommentit: tiedeuutiset@yle.fi
