Korpit tietävät milloin lajitoveri tietää tai ei tiedä ja käyttäytyvät sen mukaisesti

Korpit pystyvät päättelemään milloin lähellä oleva lajitoveri tietää ruokapalan piilopaikan ja toimivat sen mukaan. Ne hakevat nopeammin toisen tiedossa olevasta piilosta ruokapalan ettei toinen pääse siihen kiinni kuin palasen, jota muut eivät tiedä. Toisin sanoen, niillä on ns. metatietoa eli tietoa siitä mitä toinen tietää. Ne pystyvät myös käyttäytymään sen mukaan. Vastaavantasoista älykkyyttä on paitsi ihmisellä, myös simpanssilla ja reesusapinalla sekä joillain varislinnuilla.
Itävallassa Wienin yliopistossa työskentelevä tutkija Thomas Bugnyar testasi korppien metatiedonkäsittelyä monivaiheisella kokeella. Koe-eläiminä oli kymmenen korppia, viisi naarasta ja viisi koirasta, jotka ovat eläneet koko elämänsä tutkimuseläintarhassa. Kukin oli vuorollaan testattavana.

Kaikissa testeissä yksi korppi oli varsinainen koe-eläin ja kaksi muuta toimi "avustajina". Kokeen tekijänä piilotti kaksi herkkupalaa maahan häkissä, jonne koe-eläimellä oli suora näköyhteys. Ensimmäisessä kokeessa toinen avustava lintu näki mihin palaset piilotettiin, toinen ei. Varsinainen testattavana ollut koe-eläin näki tarkkailevat avustajalinnut koko ajan. Sitten testieläimeltä peitettiin hetkeksi näköala häkkiin ja vaihdettiin avustajien paikkaa tai sitten ei.

Sen jälkeen päästettiin koehenkilö häkkiin ja mitattiin miten nopeasti se kaivoi ensimmäisen herkkupalan esiin ja kumpi se oli. Silloin kun häkkiin näkevä avustaja oli nähnyt minne herkku piilotettiin, koe-eläin piti selvästi suurempaa kiirettä ensimmäisen palan kaivamisessa. Ero tilanteeseen, missä häkkiin katseleva avustaja ei ollut nähnyt piilottamista, oli tilastollisesti merkitsevä.

Toisessa kokeessa testattava korppi näki molemmat piilotukset, mutta avustavista linnuista toinen näki ensimmäisen ja toinen jälkimmäisen. Sen jälkeen jompikumpi avustavista linnuista sai näköyhteyden häkkiin ja testilintu päästettiin hakemaan herkkupaloja. Nyt hakuaika ei riippunut siitä oliko katsomassa ensimmäisen vai toisen palan piilottamisen nähnyt lintu.

Sen sijaan jos katselijana oli ensimmäisen piilon nähnyt korppi, koe-eläimenä olleet korpit kaivoivat lähes joka kerran ensimmäisen piilon ensin esiin. Jos katsomassa oli jälkimmäisen piilon nähnyt korppi, koe-eläimet kaivoivat yhtä usein esiin ensimmäisen tai toisen palasen eli jostain syystä ne eivät valinneet tämän katsojan näkemää palaa esiin.

Kolmannessa kokeessa testattiin vielä vaikuttaako kilpailijoiden näkökentän peittäminen koe-eläimen käyttäytymiseen. Testilinnut pystyivät ottamaan tämän hyvin huomioon ja käyttäytymään sen mukaan, mitä toinen saattoi näköhavainnon perusteella herkkujen piiloista tietää.

Thomas Bugnyar pitää koetta vahvana osoituksena korppien metatiedon korkeasta tasosta. Ihmisillä tätä kutsutaan ns. mielen teoriaksi. Oman kokemuksemme perusteella pystymme kuvittelemaan mitä toinen tietää ja mitä ei. Korpeillakin näyttää olevan vastaava älykkyyden osa-alue.

(YLE tiede, Proceedings of the Royal Society B)