Koulutus, sosioekonominen asema ja terveys

Parisuhteessa elävillä miehillä on sitä parempi terveys mitä korkeampi on puolison koulutustaso. Sillä on suurempi merkitys kuin miehen omalla koulutuksella. Terveyttä mitattiin kuolemanriskillä. Naisten kuolemariskiin vaikutti erityisesti miehen tulotaso sekä oma koulutus. Ruotsissa tehdyssä tutkimuksessa oli mukana 1,5 miljoonaa 30-59-vuotiasta ruotsalaista, jotka tarkasteluajan alussa vuonna 1990 olivat työelämässä ja elivät parisuhteessa, joko avioliitossa tai avoliitossa.

Tukholman yliopiston tutkijat keräsivät tiedot koulutuksesta, ammateista, sosiaalisesta asemasta ja tuloista kansallisista rekistereistä. Mukaan otettiin vain palkkatyössä olleet. Kuolemia seurattiin tutkimuksen alusta vuoteen 2003. Tilastoanalyysissä selvitettiin kaikkien kuolemantapausten ja erikseen sydänverisuonikuolemien sekä syöpäkuolemien yhteys taustamuuttujiin joilla tiedetään olevan vaikutusta terveyskäyttäytymiseen.

Aineistosta löytyivät ennestään tunnetut yhteydet eli alemmassa sosioekonomisessa asemassa olevat kuolevat nuorempina. Esimerkiksi alimman tulotason miesten kuolemanriski oli noin puolitoistakertainen verrattuna ylimmän tulotason miehiin. Naisilla ero oli pienempi, alimman tulotason naisilla riskikerroin oli 1,07 ylimpään verrattuna. Tämä selittyy todennäköisesti sillä että miehet ansaitsevat perheen tuloista suuremman osan ja naisen pienet tulot voivat johtua harkitusta osapäivätyöstä.

Naisen koulutus vaikutti merkittävästi sekä naisen omaan että miehen terveyteen ja hengissä pysymiseen. Miehen kuolemanriski oli 1,2-kertainen jos puolison koulutuksena oli vain pakollinen peruskoulutus. Vertailuryhmänä oli korkein koulutusryhmä eli akateemisen loppututkinnon suorittanut nainen. Naisilla riski oli 1,5-kertainen matalimmassa koulutusryhmässä, jos muita tekijöitä ei otettu mukaan. Kun kaikki tarkastellut muuttujat otettiin huomioon, alimman koulutuksen saaneiden kuolemanriski oli edelleen selvästi suurempi, 1,3-kertainen korkeimpaan koulutustasoon verrattuna.

Koulutus pienensi erityisesti sydäntautikuoleman riskiä. Miehillä sydänkuoleman riski oli 1,3-kertainen, jos puolison koulutus oli lyhyt korkeimmin koulutettuun vaimoon verrattuna. Miehen oman koulutuksen vaikutus oli lähes samaa luokkaa: riskikerroin oli 1,3. Vähiten koulutettujen naisten sydänkuoleman riski oli 1,8-kertainen verrattuna korkeimmin koulutettuihin. naisiin Syöpäkuolemien suhteen ero oli lievempi: sekä miehillä että naisilla riski oli 1,2-kertainen alimman koulutuksen saaneiden naisten ryhmässä ylimpään koulutusryhmään verrattuna.

Koulutus, ammatti, tulot ja sosiaalinen luokka liittyvät yhteen. Korkeampi koulutus johtaa usein arvostetumpaan ammattiin, suurempiin tuloihin ja korkeampaan sosiaaliseen asemaan. Siinä mielessä selittävät tekijät eivät ole täysin riippumattomia. Tärkeimänä havaintoja ruotsalaistutkijat pitävät koulutuksen suurta merkitystä. Tilastoanalyysit osoittivat että korkeampi koulutus pienentää kuolemanriskiä ja pidentää elämää. Se erottui myös malleissa, joissa muut tekijät otettiin huomioon. Koulutetut naiset pystyvät ilmeisesti tulkitsemaan terveysohjeita parhaiten ja ohjaamaan koko perheen käyttäytymistä terveellisempään suuntaan.

(YLE tiede, Journal of Epidemiology and Community Health)