Lääketieteen ja fysiologian Nobel-palkinto 2008 virustutkijoille

Lääketieteen ja fysiologian Nobel-palkinto on myönnetty kolmelle virustutkijalle. Puolet 10 miljoonan ruotsinkruunun suuruisesta palkinnosta saa saksalainen professori Harald zur Hausen (72 vuotta) ja toisen puolen jakavat ranskalaiset professorit Françoise Barré-Sinoussi ja Luc Montagnier.

Harald zur Hausen osoitti 1980-luvulla, että naisten toiseksi yleisimmän syöpätaudin, kohdunkaulan syövän aiheuttaa ihmisen papilloomavirus HPV. Löytö avasi tien tämän syövän kehityksen tutkimiseen ja lopulta rokotteeseen, jonka uskotaan estävän kohdunkaulan syövän kehittymisen.

Ranskalaiset Luc Montagnier (76 vuotta) ja professori Françoise Barré-Sinoussin (61 vuotta) ovat aidsia aiheuttavan hi-viruksen tutkijoita. He eristivät ja määrittivät ensimmäisinä uuden ja tuntemattoman sairauden, aidsin aiheuttajan.

Françoise Barré-Sinoussi on vasta kahdeksas lääketieteen Nobel-palkinnon saaneista naistutkijoista. Edellinen oli Linda B. Buck vuonna 2004 ja sitä edellinen Christiane Nüsslein-Vollhard vuonna 1995.

Harald zur Hausen kulki omaa tietään 1970-luvulla olettaessaan, että kohdunkaulan syövän aiheuttaa HPV-virus. Hän oletti, että sen perimä on integroitunut syöpäsolujen perimään. Ihmisen papilloomaviruksia on useita tyyppejä ja zur Hausen etsi HPV-viruksen perimän palasia syöpäsoluista kymmenen vuoden ajan. Vuonna 1983 hän löysi etsimänsä, ennen tuntemattoman virustyypin HPV-16 kohdunkaulan syöpäsoluista. Toinen virus, HPV-18 löytyi vähän myöhemmin. Nykyisin molempia virustyyppejä HPV-16 ja HPV-18 tavataan noin 70%:lla kohdunkaulan syöpää sairastavista.

Ihmisen papilloomavirukset aiheuttavat noin 5% kaikista maailman syöpätapauksista. HPV-virus on yleisin sukupuoliyhteydessä tarttuva sairautta aiheuttava pieneliö, jonka on saanut jossain vaiheessa 50-80% ihmisistä. HPV-viruksia tunnetaan yli sata ja 40 niistä on erikoistunut sukupuolielimiin. 15 viruksista lisää naisten riskiä sairastua kohdunkaulan syöpään. Joku HPV-virus löytyy 99,7%:lla naisista, jotka ovat sairastuneet tähän syöpään.

Uusi vaikea ja tappava sairaus, aids löydettiin Yhdysvalloissa homoseksuaalisilla miehillä vuonna 1981. Sen aiheuttajaa alettiin etsiä kiivaasti. Ranskassa Françoise Barré-Sinoussin ja Luc Montagnierin tutkimusryhmässä kasvatettiin laboratoriossa aidsin alkuvaiheessa ilmaantuvista turvonneista imurauhasista otettuja soluja. Niistä löytyi merkkejä ns. retroviruksista ja lopulta itse retroviruksia. Nämä retrovirukset tarttuivat ja tappoivat sekä terveiltä että aidsiin sairastuneilta ihmisiltä otettuja lymfosyyttejä.

Ennestään tunnettiin syöpää aiheuttavia retroviruksia, mutta aidsin aiheuttavat virukset käyttäytyivät eri tavoin kuin aiemmat. Ne eivät aiheuttaneet rajatonta solujen lisääntymistä ja syöpäkasvainta vaan tarvitsivat imusolmukkeen solujen aktiivisuutta lisääntyäkseen. Samalla ne sekoittivat puolustusjärjestelmän keskeisten T-puolustussolujen toiminnan.

Vuoteen 1984 mennessä Barré-Sinoussi ja Montagnier olivat eristäneet uuden viruksen monilta aidsiin sairastuneilta ryhmiltä: homoseksuaaleilta jotka olivat saaneet sen sukupuolitartuntana, verensiirrossa saastunutta verta saaneilta sekä äidiltään viruksen saaneilta vauvoilta.

Hi-viruksen löytämisen jälkeen sen merkitys aidsin aiheuttajana varmistettiin monissa laboratorioissa. Viruksen toiminta elimistössä ymmärretään jo hyvin ja sen aiheuttamaa sairautta, aidsia hidastavia lääkkeitä on onnistuttu kehittämään. Silti tauti tarttuu ja tappaa edelleen. Maapallon ihmisistä noin prosentti, arviolta 55 miljoonaa ihmistä on tähän mennessä saanut tartunnan. Tilanne on pahin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, missä kalliita lääkkeitä on huonommin sairastuneiden ulottuvilla kuin vauraissa teollisuusmaissa.

(Radion tiedeuutiset, Nobel-komitea)