Lyhyet ihmiset sairastavat useammin sydäntauteja kuin pitkät

Lyhyet ihmiset sairastuvat noin puolitoista kertaa useammin sepelvaltimotautiin kuin pitkät ihmiset, osoittavat suomalaistutkijat uudessa tutkimuksessa. Se on ns. meta-analyysi 52 tutkimuksesta joissa oli mukana yli kolme miljoonaa ihmistä.

Pituudelle ei asetettu absoluuttisia rajoja vaan kaikista tutkimuksista määritettiin erikseen lyhyet ja pitkät ihmiset. Syy ei tästä tutkimuksesta selviä mutta taustalla voivat olla varhaisen kehityksen ja lapsuuden aikaiset olosuhteet. Pitemmiksi kasvaminen ei ole suojaava tekijä sellaisenaan vaan osoittaa todennäköisesti elinolojen olleen kohtuullisen hyvät lapsuudessa, toteaa tutkimusta samassa European Heart Journal -lehden pääkirjoituksessa kommentoinut professori Jaakko Tuomilehto.

Ensimmäinen tutkimus pituuden ja sydäntautien yhteydestä julkaistiin vuonna 1951. Siinä osoitettiin että pituuden ja sepelvaltimotautiin sairastumisen välillä vallitsee käänteinen riippuvuus. Sittemmin aiheesta on julkaistu lähes 2000 tutkimusta, joiden tulokset ovat olleet osin ristiriitaisia. Kunnollista meta-analyysiä ei ole aiemmin tehty.

Uuteen tutkimukseen kelpuutettiin eri puolilta maailmaa 52 tutkimusta, joissa on ollut mukana yli kolme miljoonaa ihmistä. Kaikkien tutkimusten keskimääräinen lyhytkasvuinen nainen oli alle 153-senttinen ja lyhyt mies alle 165-senttinen. Pitkiin naisiin kuuluvat olivat keskimäärin vähintään 166 sentin mittaisia ja pitkät miehet yli 178 sentin pituisia. Lyhyiden ihmisten riski saada sydänkohtaus, kuolla sydänkohtaukseen tai sairastaa sydänverisuonitautia oli lähes 1,5-kertainen verrattuna pitkiin ihmisiin.

Selityksenä havaitulle ilmiölle voi olla että lyhyillä ihmisillä on pienemmät verisuonet jotka tukkeutuvat herkemmin kuin suurikokoisten ihmisten suuremmat suonet. Pituus on osin perinnöllinen ominaisuus, mutta toisaalta tiedetään että pienikokoisten vanhempien lapset kasvavat vanhempiaan pitemmiksi jos elintaso nousee ja ruokatilanne paranee. Näin on käynyt esimerkiksi Suomessa 1900-luvun aikana ja samaa tapahtuu nyt kehittyvissä maissa. Ilmiön biologisia tekijöitä täytyy kuitenkin selvittää tarkemmin jatkotutkimuksilla.

Pienikokoisten ihmisten ei tarvitse huolestua, vakuuttaa tutkimusta johtanut professori Tuula Paajanen Tampereen yliopistosta. Pituuteensa ei pysty vaikuttamaan mutta sydänverisuonitauteihin sairastumiseen vaikuttaa monta muutakin riskitekijöitä, joihin voi vaikuttaa elintavoillaan.

(YLE tiede, European Heart Journal)