Missä shakinpelaajan intuitio sijaisee?

Japanilaisen shakkipelin, shogin mestaripelaajat käyttävät pelatessaan tehokkaasti muutamia aivoalueita, joita harrastajat eivät suuremmin käytä, havaittiin Japanissa tehdyssä tutkimuksessa. Mestareiden aivoissa oli harrastajista poikkeavaa aktiivisuutta aivokuoren päälaenlohkossa sijaitsevassa precuneus-alueessa sekä syvemmällä aivoissa sijaitsevassa caudate-tumakkeessa.
Mestaripelaajat kertovat itse että pelissä paras siirto usein löytyy intuitiivisesti. Tutkijat päättelevät että tämä intuitio toimii caudate-tumakkeen ja precuneus-alueen välisenä prosessina. Milloin ja miten pelaaminen siirtyy sinne, vaatii lisää tutkimuksia.

Precuneus-alue osallistuu mm. näköhavainnon käsittelyyn sekä ns. tapahtumamuistin toimintaan. Caudate-tumakkeen tiedetään osallistuvan tavoitteelliseen toimintaan.

Shogi on Japanissa suosituin shakkipelin muoto; alkujaan shakki on intialainen keksintö. Shogissa on kaksi toisiaan vastaan pelaavaa kuten shakissa ja peliä pelataan shakkilaudan tapaisella ruudukolla. Sillä liikutellaan eriarvoisia nappuloita samaan tapaan kuin shakissa. Suurin ero shakkiin verrattuna on se että shogissa vastustajalta syödyn nappulan voi ottaa omalle puolelleen "liittolaiseksi" tavanomaisen siirron sijasta. Tämä tekee shogista tavallista shakkia huomattavasti mutkikkaamman.

Tutkimuksessa mitattiin pelaajien aivojen aktiivisuutta funktionaalisella magneettikuvauksella fMRI:llä kolmessa eri tilanteessa. Aluksi heille näytettiin erilaisia pelitilanteita shogilaudalla sekä tavallisella shakkilaudalla ja kiinalaisella shakkilaudalla. Vertailukuvina oli joukko kuvia, joissa oli kasvoja, maisemia tai esineitä.

Mestaripelaajien aivojen aktiivisuus poikkesi harrastajien aivoista shogin loppupelin tilanteita esittävien kuvien kohdalla. Aktiivisuus oli selvästi silloin selvästi suurempi precuneus-alueella. Hyvätasoisten harrastajien aivoissa oli alkupelin tilanteiden arvioinnissa samantyyppistä aktiivisuutta kuin mestareilla, mutta lopputilanteiden arvioinnissa hyvätkin harrastajat muistuttivat aloittelevia pelaajia.

Toisessa kokeessa pelaajille näytettiin tietty pelitilanne laudalla erittäin nopeasti, vain sekunnin ajan. Sen jälkeen heidän piti valita siihen parhaiten sopiva seuraava siirto neljästä esitetystä mahdollisuudesta. Mestaripelaajien aivojen aktiivisuus poikkesi harrastajista caudate-tumakkeen alueella.

Kolmannessa testissä pelaajille näytettiin pelitilannetta pitempään mutta enintään kahdeksan sekuntia. Siihen piti valita paras siirto ja pelaajat ilmoittivat nappia painamalla milloin he katsoivat olevansa valmiita vastaamaan. Mestaripelaajat valitsivat siirtonsa nopeammin kuin harrastajat, 5,9 sekunnissa vs. 7,9 sekunnissa.

Tässä kokeessa mestareiden ja harrastajien aivoalueiden aktiivisuudessa ei ollut eroa vaikka mestaripelaajat toki löysivät paremmat siirrot. Intuitiivinen ajattelu toimii siis erityisesti nopeissa tilanteissa.

(Yle tiede, Science)