Miten lihavuusgeeni FTO vaikuttaa?

Ylipainoon ja lihavuuteen vaikuttavia geenejä tunnetaan jo useita, mutta tähän asti ei ole tiedetty miten ne vaikuttavat painon kertymiseen. Nyt ensimmäisenä löydetyn, yleisesti esiintyvän "lihavuusgeenin" FTO:n vaikutus hiirten kasvuun on selvitetty Saksassa tehdyssä tutkimuksessa. Apuna käytettiin geenimuunneltuja hiiriä, joilla FTO-geeni oli tehty kokonaan toimimattomaksi. Vertailuryhmänä oli normaaleja hiiriä.

Osa hiiristä oli perinyt molemmilta vanhemmiltaan toimimattoman geenin, osa oli ns. heterotsygootteja sen suhteen eli toiselta vanhemmalta oli saatu toimiva geeni, toiselta toimimaton geeni. Kokonaan tai vajavaisesti toimivilla FTO-geeneillä varustetut hiiret syntyivät normaalikokoisina ja ulkoisesti normaalin näköisinä, mutta niiden paino nousi hitaammin kuin normaalihiirillä. Ne jäivät myös hieman muita pienemmiksi. Kun hiiret pantiin rasvaiselle dieetille, FTO-geeniä vailla olevat hiiret eivät lihoneet vaikka normaalihiiret lihoivat selvästi.

FTO-geenin puute ei vaikuttanut hiirten ruokahaluun, sillä geenimuunnellut hiiret söivät saman verran kuin normaalihiiret. Ylimääräinen ruoka ei kuitenkaan kertynyt niiden elimistöön rasvaksi, sillä muunnelluilla hiirillä oli huomattavasti vähemmän ns. valkoista rasvaa sekä ruskeaa rasvaa elimistössään. Myös lihaskudosta FTO-geeniä vailla olevilla hiirillä oli vähemmän kuin normaalihiirillä. Ne liikkuivat vähemmän kuin normaalihiiret, mutta silti ne kuluttivat energiaa enemmän kuin tavalliset hiiret.

Ihmisillä on FTO-geenistä yleisesti esiintyviä muotoja, joiden kantajat ovat muita painavampia. Ero on keskimäärin kolme kiloa. Kun FTO-geenin muunnosten ja ihmisen lihavuusriskin yhteys selvisi pari vuotta sitten, sen merkityksestä tiedettiin hyvin vähän. Vastaavan hiiren geenin tietyn mutaation tiedettiin aiheuttavan hiirillä ns. yhteenkasvaneiden varpaiden syndrooman, mistä geenin nimikin oli otettu (FTO = fused toe).

(YLE tiede, Nature AOP)