Normaaliyhteiskuntaan palaavien kolumbialaisten sissien sopeuttamiseen kuuluu mm. lukemaan oppiminen. Tätä hyödynnettiin kansainvälisessä tutkimuksessa jossa selvitettiin miten lukemaan oppiminen aikuisiässä vaikuttaa aivoihin. Havainnoista on apua esimerkiksi lukihäiriön syiden selvittämisessä.
Koska lukemaan opitaan yleensä lapsena, on ollut vaikea määrittää mitkä koulua aloittavan lapsen aivoissa tapahtuvista muutoksista ovat lukutaidon oppimisen seurausta. Samaan aikaan opitaan paljon muutakin ja lapsen aivot kehittyvät monin tavoin luonnostaan.
Tutkimuksessa kartoitettiin 40 entisen kolumbialaississin aivojen rakennetta magneettikuvauksella. Puolet koehenkilöistä oli jo oppinut lukemaan, toiset olivat vasta menossa koulutukseen. Kaikki olivat nuoria aikuisia miehiä.
Aivoissa näkyi eroja useilla alueilla. Lukemaan oppineilla aivojen ns. harmaan aineen eli varsinaisten neuronien määrä lisääntyi aivojen vasemman puolen ohimo- ja päälaenlohkossa alueilla, jotka liittyvät kielen käsittelyyn. Alueet osallistuvat kirjainten muodon tunnistamiseen ja niiden tulkitsemiseen äänteiksi. Vahvistuneet alueet osallistuvat myös sanojen merkityksen tulkintaan.
Lukemaan oppineilla oli tapahtunut muutoksia myös aivojen vasenta ja oikeaa puoliskoa yhdistävässä nk. aivokurkiaisessa, joka on paksu, hermosolujen ulokkeista muodostuva kimppu. Näitä haarakkeita peittää valkoinen myeliinikuori ja sitä kutsutaan aivojen valkoiseksi aineeksi. Vahvistuminen keskittyi ns. SCC-alueelle, joka on aivokurkiaisen selänpuolisessa laidassa. Tämä SCC-alue on usein vaurioitunut ihmisillä, jotka eivät pysty lukemaan vaikka he pystyvät käyttämään kieltä muuten hyvin.
Tutkimuksia jatkettiin Englannissa, tavalliseen tapaan lapsina lukemaan oppineilla aikuisilla. Mittausmenetelmänä oli hieman toisenlainen magneettikuvaus ja kiinnostus kohdistui aivojen vasemman ja oikean puolen vastinalueiden yhteyksiin. SCC-alueesta löytyi vahva yhteys kahdelle vastinalueelle aivojen molemmilla puolilla.
Kolmannessa tutkimuksessa käytettiin funktionaalista magneettikuvausta fMRI:tä, jossa seurataan aivojen aktiivisuuden muutoksia tiettyjä tehtäviä tehtäessä. Vertailtavana oli lukeminen ja esineiden nimeäminen.
Koehenkilöinä oli lapsena lukemaan oppineita englantilaisia. Heidän aivoistaan kartoitettiin alueita, joiden oli todettu poikkeavan lukemaan oppineiden ja vielä lukutaidottomien kolumbialaississien aivoissa. Lukeminen aiheutti aktiivisuutta vain toista vastinalueparia, ns. angular gyrus-alueita yhdistävässä aivokurkiaisen osassa.
Tuloksista on hyötyä kun yritetään selvittää mitä lukihäiriö oikein on. Lukihäiriöisten aivoissa on tiettyjä eroja normaalisti oppiviin verrattuna. On kuitenkin vaikea tietää aiheuttavatko erot lukemisvaikeuksia vai ovatko ne seuraus lukemaan opettelun yrittämisestä.
Eri kielissä lukeminen vaatii erilaisia taitoja. Espanjassa, kolumbialaississien äidinkielessä kirjoitus ja ääntäminen ovat suomen kielen tapaan hyvin lähellä toisiaan. Ilmeisesti siksi kolumbialaisilla ei nähty eroa lukutaitoisten ja lukutaidottomien välillä aivojen alueella, jonka tiedetään aktivoituvan englantia lukemaan opettelevien lasten aivoissa. Englannin kirjoitus ja ääntäminen ovat huomattavasti kauempana toisistaan kuin espanjassa.
(YLE tiede, Nature)
YLEn tiedeuutiset ovat suomalaista tiedettä ja tiede-elämää seuraava uutispalvelu, joka kattaa myös tärkeimmät ulkomaiset tapahtumat.
Uudistettu palvelu korvaa Teeman sivuilla aiemmin olleet tiedeuutiset.
Uutisvinkit ja kommentit: tiedeuutiset@yle.fi
