Musiikin tunnekieli on universaali

Afrikkalaiset jotka eivät olleet koskaan aiemmin olleet tekemisissä länsimaisen musiikin kanssa, erottivat länsimaalaisesta musiikista kolme perustunnetta: onnellisuuden, pelon ja surullisuuden lähes yhtä hyvin kuin tähän musiikkiin kasvaneet ihmiset. Tutkijat katsovat tämän osoittavan että länsimaalaiseen musiikkiin yhdistetty tunnekokemus on ihmiselle ominainen, universaali. Se voi siten selittää miksi länsimainen musiikki on levittäytynyt niin menestyksellisesti ympäri maailman.

Saksalaisen Max Planck-instituutin tutkijat tuottivat tietokoneella 10-20 sekunnin mittaisia pätkiä tyypillistä länsimaista musiikkia, jonka laatu määriteltiin etukäteen onnelliseksi, surulliseksi tai pelottavaksi. Tämä onnistuu vaihtelemalla musiikin rytmiä, sävellajia, sävelalaa jne. Musiikki esitettiin pianon äänellä.

Koehenkilöinä oli Kamerunissa elävä eristynyt mafojen vuoristoheimo, jotka elävät perinteistä elämää vuoristossa olevissa kylissä ilman sähköä. Heillä on omaa musiikkia, jota käytetään lähinnä rituaalisiin tarkoituksiin. Vertailuryhmänä oli länsimaalaisia, jotka eivät tunteneet afrikkalaista musiikkia. Koehenkilöitä oli molemmissa ryhmissä runsaat kaksikymmentä, keskimääräiseltä iältään 50-60-vuotiaita.

Mafa-heimolaisille soitettiin länsimaiset musiikkinäytteet ja pyydettiin kertomaan millaisia tunteita he siinä kuulivat. Tulokset vastasivat hyvin etukäteen määriteltyjä tunnetiloja, joskin kaksi koehenkilöistä epäonnistui, sillä heidän vastauksensa olivat sattuman tasoa. Länsimaalainen vertailuryhmä tunnisti tunnetilat ongelmitta. Kummatkin ryhmät käyttivät tunnetilan arvioimiseen samoja vihjeitä, erityisesti musiikin ajallista vaihtelua ja sävellajia. Yleisesti nopea musiikki tunnistettiin onnelliseksi, hidas surulliseksi. Duurissa kulkeva musiikki tulkittiin onnelliseksi, mollimusiikki surulliseksi tai pelottavaksi.

Toisessa kokeessa testattiin miten musiikin epäsointuisuus vaikuttaa musiikkikokemuksen miellyttävyyteen. Mukana oli sekä mafojen musiikkia että länsimaista musiikkia. Alkuperäisistä näytteistä tehtiin uudet epäsointuiset sovitukset lisäämällä alkuperäisen musiikin päälle sävelkorkeudeltaan hiukan muutetut. Toisessa muunnoksessa taajuutta nostettiin puolella sävelaskeleella ja toisessa alennettiin kolmella sävelaskeleella, mutta säilyttäen alkuperäinen tempo.

Lisäksi musiikkinäytteitä soitettiin takaperin, sekä alkuperäisiä että sävelkorkeudeltaan muutetuilla versioilla lisättyjä sovituksia. Mafa-musiikista saatiin 120 näytettä, länsimaisesta musiikista 168 näytettä. Näytteiden kestot olivat 2, 10 ja 30 sekuntia. Sekä mafa-heimoon kuuluvat että länsimaiset kuuntelijat pitivät enemmän alkuperäisistä kappaleista. Tutkijat päättelevät että se johtuu alkuperäisen musiikin soinnillisuudesta.

Ennestään tiedetään että kaikkialla maailmassa ihmiset tunnistavat samat kasvonilmeet. Myös puheen ns. prosodian eli puherytmin, painotuksen ja lausenuotin aikaansaama tunnesisältö tunnistetaan kaikkialla, vaikka itse kielestä ei ymmärtäisi sanaakaan. Uuden tutkimuksen perusteella musiikin tunnesisällön voi lisätä tähän universaalien joukkoon.

(YLE tiede, Current Biology.)