Alle 40-vuotiaat sairastuivat sikainfluenssaan eli H1N1-influessaan useammin kuin vanhemmat, mutta vanhat ihmiset kuolivat siihen useammin, osoittavat meksikolaiset tilastot. Meksikosta viime talvena liikkeelle lähteneen epidemian kokemuksista voi olla apua akuutin epidemian kanssa painiville maille, Suomessa ja muualla Euroopassa.
Lancet-lehdessä julkaistavan tutkimuksen aineisto käsittää Meksikon sairaanhoitojärjestelmän piiriin tulleet tapaukset vuoden 2009 huhtikuun lopusta heinäkuun loppuun. Kolmessa kuukaudessa klinikoille ilmoittautui 63 000 ihmistä, joiden oireet olivat influenssan kaltaisia. H1N1-virustartunta vahvistettiin sairauden syyksi 11%:ssa tapauksista. Hoitoon jäi runsaat 500 ihmistä ja 63 ihmistä eli yksi prosentti kuoli.
Nuoremmat saivat H1N1-tartunnan useammin, sillä varmuudella sikainfluenssaksi todetuista tapauksista runsas puolet (56%) oli 10-39-vuotiaita. Kuolemaan tauti johti sitä varmemmin mitä vanhempi sairastunut oli ja yli 70-vuotiaista kuoli 10%. Kaikkein nuorimmassa ikäryhmässä, alle vuoden ikäisissä kuolleita oli kuitenkin hieman enemmän (1,6%) kuin vähän vanhemmissa .
Mitä myöhemmin oireiden alkamisesta potilaat päätyivät sairaalaan, sitä todennäköisemmin seurauksena oli kuolema. Krooniset sairaudet kasvattivat kuolemanriskin kuusinkertaiseksi samanikäiseen perusterveeseen väestöön verrattuna. Sama näkyy nyt Suomessa. Myös tavallinen kausi-influenssa on vaarallisempi kroonisista taudeista kärsiville ja siksi riskiryhmiä rokotetaan vuosittain.
Raskaana olevat naiset kuuluvat riskiryhmään ja heitä oli 63 kuolleesta neljä. Osuus on hieman pienempi kuin Yhdysvalloissa, missä 87:sta influenssaan kuolleesta ihmisestä kahdeksan oli raskaana. Kukaan raskaana olleista ja kuolleista ei ollut saanut kausi-influenssarokotetta. Kenelläkään heistä viruslääkitystä ei aloitettu ensimmäisten 48 tunnin aikana oireiden alkamisesta. Tutkijat korostavat nopean hoidon aloittamista tässä ryhmässä.
Sikainfluenssa alkoi Meksikossa vuotuisen influenssakauden lopulla, joten maassa oli rokotettu ihmisiä tavallisen kausi-influenssan varalta. Näihin rokotteisiin valitaan todennäköisimpiä influenssaviruksia eikä epidemian aiheuttanut virus ei ollut mukana. Silti influenssa tarttui kolmanneksen (35%) harvemmin niihin, jotka olivat rokotuksen saaneet.
Ilmiötä on vaikea selittää, tutkijat myöntävät. Osa rokotetuista on saanut influenssarokotteen ennenkin ja mukana on ollut osin samoja aineksia kuin nyt epidemian aiheuttaneessa H1N1-viruksessa. Se on voinut antaa osittaisen suojan, tutkijat arvelevat.
(YLE tiede, Lancet Online First )
YLEn tiedeuutiset ovat suomalaista tiedettä ja tiede-elämää seuraava uutispalvelu, joka kattaa myös tärkeimmät ulkomaiset tapahtumat.
Uudistettu palvelu korvaa Teeman sivuilla aiemmin olleet tiedeuutiset.
Uutisvinkit ja kommentit: tiedeuutiset@yle.fi
