Oikea aminohappojen suhde ruuassa tärkeämpi kuin kaloreiden vähentäminen jos haluaa elää pitkään

Ruuan valkuaisaineiden oikea suhde voi olla tärkeämpi kuin ruuan energian vähentäminen, jos yrittää elää pitkään ja terveenä. Näin on ainakin banaanikärpäsillä, havaittiin Englannissa, University College of London -yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa.

Niukasti energiaa sisältävällä dieetin on aiemmin todettu pidentävän ikää kärpästen lisäksi hiirillä, rotilla ja reesusapinoilla. Ihmisillä vastaavien kokeiden tekeminen on mahdotonta, mutta epidemiologisten tutkimusten perusteella ravinnon energiamäärän rajoittaminen tuottaa terveyshyötyjä. Eliniän pidentämisestä ei ole kuitenkaan varmuutta.

Vaikka ruuan energian rajoittaminen pidentää ikää koe-eläimillä, se pienentää samalla niiden hedelmällisyyttä. Se on ymmärrettävää evoluution kannalta koska niukka ravinto antaa elimistölle merkin ravinnon vähäisyydestä. Silloin tärkeämmäksi nousee hengissä pysyminen ja lisääntyminen jää toissijaiseksi.

Uudessa tutkimuksessa selvitettiin ravinnon valkuaisaineiden koostumuksen merkitystä banaanikärpästen elinikään ja jälkeläisten tuottoon. Niille syötettiin ruokaa, joka koostui tavalliseen tapaan vedestä, sokerista ja hiivasta. Eri kärpäsryhmillä välttämättömien ravintoaineiden, vitamiinien, rasvojen ja aminohappojen osuuksia vaihdeltiin. Vain valkuaisaineiden aminohappojen koostumuksella oli merkitystä, muiden ravinteiden vaihtelun merkitys oli hyvin pieni.

Oleelliseksi osoittautui metioniini, yksi tärkeimmistä ruuan aminohapoista. Sillä pystyttiin vaikuttamaan sekä eliniän pituuteen että hedelmällisyyteen. Niukalla dieetillä olleiden hiirten hedelmällisyys nousi kun niiden ravintoon lisättiin metioniinia. Siitä huolimatta kärpäset elivät pitkään kuten yleensä niukkaenergisellä dieetillä. Toisaalta runsaasti energiaa sisältävällä ruokavaliolla olleiden kärpästen elinikä piteni, kun ruuan metioniinia vähennettiin. Aiemmin on havaittu että metioniinin vähentäminen pidentää elinikää myös jyrsijöillä.

Valkuaisaineet ovat pitkiä aminohappoketjuja ja aminohapot ovat siten välttämättömiä elämälle. Elävien olioiden perusgeenit tuottavat 22 perusaminohappoa mutta esimerkiksi ihmisen elimistö ei pysty tuottamaan kahdeksaa näistä vaan ne pitää saada ruuasta. Metioniini on yksi näistä ns. oleellisista aminohapoista.

Ravitsemuksesta puhuttaessa ei yleensä eritellä aminohappoja vaan tarvittavan valkuaisaineen määrä määritellään kokonaisuutena. Valkuaisainepitoisia ovat erityisesti eläinperäiset tuotteet kuten liha ja kala mutta kasvikunnastakin valkuaisaineita löytyy, erityisesti palkokasveista.

Jos banaanikärpäsillä todettu havainto aminohappojen herkästä suhteesta pitää paikkansa ihmisillä, ravitsemukseen on kiinnitettävä tarkempaa huomiota varsinkin silloin kun ruokalistaan sisältyy paljon valkuaisaineita. Näin on esimerkiksi lihaksia kasvattavilla urheilijoilla tai erityisruokavaliolla olevilla ihmisillä.

(YLE tiede, Nature)