Altruistinen käyttäytyminen eli vieraiden ihmisten auttaminen pyyteettömästi näyttää olevan melko nuori ilmiö ihmiskunnan käyttäytymisessä, osoittaa monilla mantereilla 15 eri ihmisyhteisön parissa tehty kokeellinen tutkimus. Altruistinen käyttäytyminen on tyypillistä suurehkoissa, moderneissa yhteisöissä eläville ihmisille, jotka elävät markkinatalouden piirissä. Kulttuurin pohjana näissä on joku suurista maailmanuskonnoista. Pienissä perinteisissä yhteisöissä altruismi oli lähes tuntematon ilmiö.
Ihmiselle tyypillinen käyttäytymistapa, altruismi eli muiden auttaminen epäitsekkäästi on poikkeus eläinkunnassa, missä sukulaisia suositaan estoitta mutta vierasta sukua olevia ei juuri auteta. Edes lähimmät sukulaisemme, simpanssit, eivät tässä suhteessa muistuta meitä.
Altruismin on arveltu olevan mahdollisesti kivikautisten esivanhempiemme peruja. Sen avulla lajimme olisi selvinnyt ankarista olosuhteista menestyksellisesti. Toisena mahdollisena selityksenä on pidetty kulttuurista kehitystä ja esimerkiksi uskontoja, joista monissa almujen antaminen ja muiden auttaminen ovat tärkeitä.
Monivuotiseen kansainväliseen tutkimukseen osallistui 2100 ihmistä, joiden elinyhteisöjen koko vaihteli 20:stä 10 000:een. Elämäntavat vaihtelivat metsästäjä-keräilijäkulttuurista kalastuksen ja maanviljelyn kautta palkkatyöhön. Mukana oli perinteisiä pienyhteisöjä Afrikasta Tansaniasta, Etelä-Amerikasta Amazonin alueelta ja Tyynen valtameren saarilta. Suurempia yhteisöjä oli mm. Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta.
Koehenkilöt pantiin pelaamaan kolmea erilaista peliä, joita on käytetty altruistista käyttäytymistä mittaavissa kokeissa aiemmin. Peleissä on jaossa oikeaa rahaa, jota yksi pelaajista antaa toiselle pelaajalle oman valintansa mukaan, tietyissä rajoissa. Vastapelaaja on rahaa jakavalle tuntematon ihminen. Yhdessä peleistä oli lisäksi mukana kolmas osapuoli, joka näki miten raha jaettiin. Hänellä oli mahdollisuus rankaista jakajaa, jos tämä käyttäytyi hänen mielestään epäreilusti toista kohtaan.
Kaikkein pienimmissä yhteisöissä rahan jakoon ei liittynyt erityisen altruistista käyttäytymistä; vieraalle ei rahaa herunut. Niissä neutraali tarkkailija ei myöskään rankaissut epäreilusta jakamisesta. Sen sijaan suuremmissa yhteisöissä elävät ihmiset jakoivat rahan tasaisemmin ja siellä neutraali arvioija myös rankaisi epäreilusta rahanjaosta.
Tulos on helppo selittää sillä että pienyhteisöissä kaikki tuntevat toisensa ja siellä pelataan yhteisillä normeilla. Koska yhteisöt ovat pitkälti omavaraisia ja sulkeutuneita, ei niissä ole kehittynyt normeja jakaa omaisuutta tuiki tuntemattomille.
Vasta kun yhteisö alkaa käydä laajemmin kauppaa oman yhteisönsä sisällä ja sieltä ulospäin sekä muutenkin ollaan enemmän vuorovaikutuksessa muiden yhteisöjen kanssa, tarvitaan säännöt miten kohdella vieraita. Niihin kuuluu reilun pelin henki ja jonkinasteinen altruismi. Se on omankin edun mukaista, koska vaihtokauppa edellyttää tiettyä luottamusta.
(YLE tiede, Science)
YLEn tiedeuutiset ovat suomalaista tiedettä ja tiede-elämää seuraava uutispalvelu, joka kattaa myös tärkeimmät ulkomaiset tapahtumat.
Uudistettu palvelu korvaa Teeman sivuilla aiemmin olleet tiedeuutiset.
Uutisvinkit ja kommentit: tiedeuutiset@yle.fi
