Olet sitä mitä isäsi söi

Isien ruokavalio vaikuttaa jälkeläisten elimistön toimintaan, ainakin hiirillä, osoittaa Yhdysvalloissa Massachusettsin yliopistossa tehty tutkimus. Niukasti valkuaista sisältävää ruokaa syöneiden hiirikoiraiden jälkeläisten geenien toiminta poikkesi satojen geenien kohdalla normaalisti syöneiden hiiri-isien jälkeläisistä.
Esimerkiksi maksassa tapahtuva rasvan aineenvaihdunta oli tavallisesta poikkeava nälkää nähneiden hiirikoiraiden jälkeläisillä. Miten tällainen epigeneettinen mekanismi eli geenien toiminnan säätely välittyy siittiöiden kautta, on toistaiseksi arvoitus.

Tutkimuksessa pidettiin joukko koirashiiriä vähän valkuaista sisältävällä ruokavaliolla siitä lähtien, kun emo vierotti ne. Ruokavaliota jatkettiin koko nuoruusajan siihen asti kunnes hiiret saavuttivat sukukypsyyden. Hiiret pääsivät siittämään poikasia naaraiden kanssa mutta muuten ne viettivät aikansa erillään sekä emohiiristä että poikasista. Siten erikoisruokavaliolla olleiden hiirikoiraiden mahdollisesti poikkeavalla käyttäytymisellä ei ollut vaikutusta poikasiin.

Jälkeläisten elimistössä satojen geenien toiminta oli tavanomaisesta poikkeavaa poikkeavaa. Maksan geenien epigenetiikkaa selvitettiin tarkemmin koska maksa on keskeinen rasvan aineenvaihdunnan kannalta. Siellä mm. klesterolin ja rasvojen synteesiin vaikuttava Ppara-geeni oli vähemmän aktiivinen kuin normaalisti.

Tutkijoiden mukaan isän nuoruusajan nälkäkuuri johtaa jälkeläiset varastoimaan rasvaa ns. pahan päivän varalle. Vielä ei kuitenkaan ole selvää onko kolesterolin aineenvaihdunnan muuttuminen eduksi jos jälkeläinen joutuisi vähän valkuaista sisältävälle ruokavaliolle. Ajatus vaikuttaa mahdolliselta, tutkijat spekuloivat.

Aiemmin tänä vuonna julkaistiin tutkimus, jonka mukaan runsaasti rasvaa syöneiden rottaisien tyttärille tulee terveysongelmia. Emon ruokavalio, erityisesti raskauden aikana vaikuttaa tunnetusti jälkeläisen elimistöön. Tämä tiedetään eläinkokeista mutta näin käy myös ihmisillä.

Siksi on ilmeistä että selvitettäessä monitekijäisten sairauksien kuten diabeteksen tai sydänverisuonitautien syitä pitäisi ottaa huomioon myös ihmisten vanhempien elämänhistoria. Jos edellisessä polvessa on nähty nälkää, jälkeläisen elimistö on ehkä ohjelmoitunut keräämään rasvaa tavallista enemmän.

(Yle tiede, Cell)