Palmitiinihappo lisää ruokahalua ohi elimistön tarpeen

Palmitiinihappo, tyydyttynyt rasvahappo jota on melko paljon mm. lihassa ja maitorasvassa, aiheuttaa aivoissa ruokahalun hillitsemistä rajoittavan signaalin ohittumisen muutaman päivän ajaksi. Ainakin koe-eläiminä käytetyillä hiirillä ja rotilla kävi näin, havaittiin Yhdysvalloissa Teksasin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa. Tutkijoiden mukaan tämä voi selittää miksi esimerkiksi viikonlopun rasvaisella ruualla mässäilyn jälkeen ihmisellä on nälkäinen olo taas maanantaina.

Ruokahalun ja ruumiinpainon säätely tapahtuu elimistön eri osista tulevien signaalien kautta. Ravitsemustilan havaitseminen on oleellista prosessissa ja sitä hallinnoiva keskus aivoissa on ns. hypotalamus. Koettu ravitsemustila puolestaan vaikuttaa näläntunteeseen eli ruuan sisäänottoon sekä energian kulutukseen ja energian käytön jakautumiseen elimistössä. Eri ravintoaineiden tiedetään vaikuttavan esimerkiksi ruuan täyttävyyden tunteeseen eri tavoin ja tämän ymmärtäminen yksityiskohtaisemmin on oleellista lihavuuden estämisessä.

Hypotalamukseen vaikuttaa erityisesti kaksi hormonia, haiman erittämä insuliini sekä rasvakudoksen tuottama leptiini. Ne liikkuvat osin samoja signaaliteitä elimistössä. Ennestään tiedetään että monet kudokset muuttuvat tiettyjen rasvahappojen vaikutuksesta vastustuskykyisiksi sekä insuliinille että leptiinille. Teksasin yliopiston tutkijat ovat äskettäin osoittaneet, että tyydyttyneet rasvahapot ja erityisesti palmitiinihappo aiheuttavat aivoissa insuliiniresistenssin. Sen seurauksena aivot eivät rajoita ruuan syömistä, vaikka elimistössä oli riittävä ravitsemustila.

Palmitiinihappoa on yleisesti eläinten kudoksissa oleva ns. tyydyttynyt rasvahappo. Sitä on noin neljännes sian- ja naudanlihan rasvasta ja maitorasvasta. Sen sijaan kasvipohjaisissa rasvoissa kuten oliiviöljyssä sitä on vain 5%.

Koe-eläiminä käytettiin hiiriä ja rottia, joille ruiskutettiin kahta rasvaa, palmitiinihappoa, tai yksittäistyydyttämätöntä oleiinihappoa suoraan aivoihin, kaulavaltimoon tai letkulla vatsaan. Eläinten päivittäinen energiamäärä ja rasvamäärä olivat samat. Koska rasva meni suoraan elimistöön, sitä ei päässyt maistelemaan eivätkä maun tai tuoksun kautta syntyvät mielihyvän kokemukset päässeet vaikuttamaan elimistön reaktioihin.

Palmitiinihappo heikensi leptiinin ja insuliinin kykyä aktivoida solujen normaaleja signaaliteitä ja vaikutus kesti kolmisen vuorokautta. Oleiinihappo ei vaikuttanut näihin. Vaikka koe tehtiin jyrsijöillä, on todennäköistä että ihmisen elimistössä tapahtuu jotain samankaltaista, tutkijat päättelevät. Tyydyttyneiden rasvojen syöminen johtaa ruokahalun kasvamiseen ohi sen mitä elimistö oikeastaan tarvitsee. Seuraavaksi tutkijat ovat selvittämässä kauanko elimistön toipuminen lyhytaikaisesta palmitiiniannoksesta kestää.

(YLE tiede, The Journal of Clinical Investigation)