Riittävän suuri väestö on ollut välttämätön kulttuuristen innovaatioiden kehittymiselle

Nykyihmisten historialle tyypillisten älyllisten ja kulttuuristen innovaatioiden, kehittyneiden aseiden tai taiteen tekeminen on riippunut enemmän ihmisten tiheydestä kuin lajin edustajien älyllisistä kyvyistä, päättelee Lontoon University Collegen tutkijaryhmä. Tämä voi selittää - ainakin osaksi - tutkijoita pitkään askarruttaneen kysymyksen siitä miksi kehittyneemmät esineet ilmestyivät lajimme asuinpaikoille jopa 100 000 vuotta myöhemmin kuin nykyihmiset.

Päätelmä perustuu simulaatiomalliin, jossa laskettiin miten joku taito kehittyi tai säilyi ihmispopulaatiossa kymmenien sukupolvien aikana. Tuloksilla pystyttiin selittämään kohtuullisen hyvin miksi nykyihmislajin ”korkeakulttuuri” on kehittynyt ajallisesti ja paikallisesti palasina kuten arkeologisten kaivausten perusteella on todettu.

Mallissa oli joukko erillisiä ihmisryhmiä, jotka muodostivat keskenään vuorovaikutuksessa olevan populaation. Kohtaamiset ryhmien välillä oli satunnaisesti määräytyneitä. Parametrit valittiin mahdollisimman realistisiksi sen mukaan mitä tiedetään vanhemman kivikauden ihmisistä.

Lähtötilanteessa annettiin kaikille aikuisille tietty numerona ilmaistu taitotaso jollain henkisiä kykyjä vaativalla alueella. Kaikki pyrkivät matkimaan taidoltaan parasta mutta useimmiten se ei onnistu ja yksilön taitotaso heikkenee vuosien myötä. Joskus taito voi kuitenkin parantua ja koko yhteisön keskimääräinen taso nousee. Simulointia tehtiin sadan sukupolven ajan.

Laskut osoittivat että kun ihmisryhmiä oli vähintään 50, keskimääräinen taitotaso nousi mutta ei merkittävästi. Osaamisen taso nousi selvästi vasta kun ihmisiä riittävän paljon yhteensä. Eri vaatimustasojen taidot kehittyivät eri tavoin; mitä matalampi vaatimustaso, sitä helpommin sitä pystyttiin kehittämään.

Ulkoisesti ja ehkä myös aivoiltaan nykyihmisen kaltainen Homo Sapiens-laji syntyi Afrikassa 160 000-200 000 vuotta sitten. Fossiililöytöjen yhteydessä on löydetty silti vain alkeellisia kivityökaluja. Vanhimmat kehittyneistä kädentaidoista ja korkeammasta kulttuurista kertovat esineet on löydetty noin 90 000 vuotta sitten eläneiden ihmisten asuinpaikoilta Kongosta Keski-Afrikasta.

Etelä-Afrikasta Blombosin luolasta on löydetty hiukan nuorempia, 70 000 vuotta vanhoja mutta vielä monipuolisempia ja kauniimpia esineitä. Siellä on valmistettu tyylikkäitä kivityökaluja, simpukankuorista helminauhoja ja tehty abstrakteja koristekuvioita luuesineisiin. Nämä korkeampaan kulttuuriin viittaavat jäljet katoavat kuitenkin Afrikasta kokonaan melko nopeasti ilmestymisensä jälkeen ja ilmaantuvat uudestaan vasta noin 40 000 vuotta sitten.

Nykyihmislaji saapui Eurooppaan noin 45 000 vuotta sitten ja kehittyneen kulttuurin merkit ovat melkein heti mukana. Vastikään Saksasta löydetty tyylitelty naishahmo, ”Venus-patsas” on noin 35 000 vuotta vanha ja loisteliaita luolamaalauksia on tehty jo noin 30 000 vuotta sitten. Nykyihmislaji levisi itäiseen Aasiaan ja Australiaan noin 40 000-50 000 vuotta sitten, mutta korkeamman kulttuurin merkit ovat Aasian itälaidasta noin 30 000 vuoden takaa ja Australiasta noin 20 000 vuoden takaa.

Aiemmin on päätelty, että nykyihmislajissa on tapahtunut joku biologinen muutos samoihin aikoihin kuin lajimme saapui Eurooppaan. Tämä johtopäätös perustui lähinnä siihen, että muualta kuin Euroopasta ei tunnettu kehittyneitä esineitä tai taidetta, jotka olisivat olleet vanhempia.

Kun uusia löytöjä on saatu muualta vanhasta maailmasta, erityisesti Afrikasta, käsityksiä on jouduttu tarkistamaan. Mahdollinen mutaatio 45 000 vuotta sitten ei selitä miten kehittynyttä kulttuuria oli jo 70 000-90 000 vuotta sitten Afrikassa ja miksi se katosi sieltä, ilmaantuakseen uudelleen aivan muualla kymmeniä tuhansia vuosia myöhemmin.

(YLE tiede, Science)