Tiede

Ruskea rasva on lihasten sukua

Tiedeuutiset

Ruskea rasva on lihasten sukua

(21.08.2008 klo 07.00) Ruskea rasva on lihasten sukua

Ns. ruskea rasvakudos on enemmän sukua lihaksille kuin valkoiselle rasvalle, havaittiin Yhdysvalloissa tehdyissä kahdessa tutkimuksessa. Ruskeat rasvasolut ja lihassolut syntyvät samoista esisoluista. Se kumpaa syntyy, riippuu paikalla olevista yhdisteistä. Havainnosta toivotaan apua lihavuuden hoitoon. Jos lihassolut voidaan muuttaa ruskeaksi rasvaksi, voidaan valkoiseen rasvaan varastoitunutta energiaa hävittää.

Rasvakudosta on kahta tyyppiä, valkoista ja ruskeaa. Molemmat ovat adiposyyttejä eli niissä on varastoituneena rasvaa. Alussa valkoinen ja ruskea rasvasolu ovat samannäköisiä, joten niiden on oletettu kehittyvän samasta lähteestä. Valkoinen rasva on elimistön kannalta lähinnä vararavintoa, jota otetaan käyttöön nälänhädän uhatessa.

Ruskea rasvasolu sisältää rasvan lisäksi erittäin paljon mitokondrioita, energiaa tuottavia soluelimiä. Mitokondrioissa syntyy energiaa, joka muuttuu lämmöksi ja siksi ruskea rasva ylläpitää tehokkaasti ruumiinlämpöä. Kylmissä vesissä elävillä eläimillä kuten hylkeillä on erityisen paljon ruskeaa rasvaa.

Vauvaikäiässä ihmislapsilla on myös ruskeaa rasvaa ja on oletettu, että aikuisilla sitä ei enää synny. Nykyisin tiedetään että useimmilla aikuisillakin on hiukan ruskeaa rasvaa, mutta sen syntymekanismia ei ole tunnettu.

Bostonissa sijaitsevassa Dana-Farber -syöpätutkimuslaitoksessa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että lihassoluja tuottavista esisoluista saatiin syntymään ruskeata rasvakudosta lisäämällä soluviljelmään ennestään tuntematonta PRMD16-molekyyliä. Sama molekyyli toimii myös toiseen suuntaan: kun PRMD16 tehtiin toimimattomaksi ruskean rasvan soluissa, ne muuttuivat lihassoluiksi.

Seuraavaksi tutkijat ovat selvittämässä voidaanko PRMD16-molekyylejä lisäämällä saada elimistöön kertymään lisää ruskeata rasvaa. Kokeita tehdään ensin hiirillä ja sitten ihmisillä, jos menetelmä näyttää toimivan. Lihakset uudistuvat jatkuvasti, joten niiden esisoluja on saatavilla. Jos niistä osa saataisiin muuttumaan ruskeaksi rasvaksi, voitaisiin kiihdyttää valkoisiin rasvasoluihin varastoituneen energian muuttumista lämmöksi ja saada ihmiset laihtumaan.

Harvardin yliopistossa tehdyssä toisessa tutkimuksessa löydettiin yhdiste, jolla pystyttiin myös tehostamaan ruskean rasvan muodostumista. BMP-7-niminen molekyyli edisti ruskean rasvan syntymistä laboratoriossa kasvatetuissa hiiren soluissa. Normaalisti BNP-7-molekyyli indusoi luiden kasvamista. Kun BMP-7:tä tuottavalla geenillä varustettu kantajavirus istutettiin hiiriin, niiden elimistöön syntyi tavallista enemmän ruskeaa rasvaa. Samoin BMP-7-molekyylillä käsiteltyjen ns. esisolujen istuttaminen hiiriin lisäsi ruskean rasvan muodostumista. Yhdessä kokeessa todettiin, että ruskeaa rasvaa tavallista enemmän kehittäneet hiiret pysyivät hoikempina kuin vertailuhiiret.

Ruskean rasvakudoksen kuvaili ensimmäisenä sveitsiläinen luonnontutkija Konrad Gessner yli 550 vuotta sitten, vuonna 1551. Hän kuvaili sen olemusta sanomalla että "se ei ole lihasta eikä rasvaa, vaan jotain siltä väliltä". Gessner oli oikeassa; vaikka alussa valkoiset ja ruskeat rasvasolut näyttävät samalta, ne eivät ole samaa kantaa vaan ruskea rasva on lihaksen sukua olevaa kudosta.

(Radion tiedeuutiset, Nature)

Lähetä linkki

Uusimmat tiedeuutiset

Mikä on tiedeuutiset?

YLEn tiedeuutiset ovat suomalaista tiedettä ja tiede-elämää seuraava uutispalvelu, joka kattaa myös tärkeimmät ulkomaiset tapahtumat.

Uudistettu palvelu korvaa Teeman sivuilla aiemmin olleet tiedeuutiset.

Uutisvinkit ja kommentit: tiedeuutiset@yle.fi

Tiedeohjelmia tänään 16.5.

Keskiviikko 16.5.

  • Klo 19.00, YLE Teema
    Avoin tarina : Vaahteranlehti


Muualla Yle.fi:ssä