Helmikuun 27. päivänä Chileä ravisuttanut voimakas maanjäristys on todennäköisesti siirtänyt maapallon akselia noin kahdeksalla sentillä, arvioivat yhdysvaltalaisen Jet Propulsion -laboratorion tutkijat. Kyseessä on maapallon massan jakautumista kuvaava akseli joka siirtyy vuodessa muutenkin noin kymmenen senttiä, viimeisen jääkauden jälkeisen palautumisen seurauksena.
Chilen 8,8 richterin maanjäristyksessä mantereet siirtyivät niin paljon, että tämä akseli liikahti kerralla saman verran kuin vuodessa. Toistaiseksi tämä on vasta oletus, havaintojen perkaus on vielä meneillään.
Maapallon pinnalla mantereet ja meret ovat jakautuneet epätasaisesti. Pohjoisella pallonpuoliskolla on enemmän mantereita kuin etelässä. Itä-länsisuunnassa mantereet ja meret ovat jakautuneet myös epätasaisesti. Näistä seuraa että maapallon pyöriminen ei ole aivan tasaista vaan siinä on pientä huojuntaa. Tätä seurataan jatkuvasti GPS-satelliiteilla.
Pyörimiseen aiheuttavat vaihtelua lisäksi luonnolliset ilmiöt kuten vuorovedet, myrskyt, merivirrat ja maapallon ytimen nesteen lailla virtaava materiaali. Ne aiheuttavat melko säännöllisen vaihtelun, jossa on erimittaisia jaksoja viikoista kuukausiin, vuosiin, vuosikymmeniin ja vuosisatoihin. Esimerkiksi tammikuussa vuorokausi on noin millisekunnin pitempi kuin kesäkuussa mikä johtuu vuodenaikoihin liittyvistä ilmakehän virtauksista eli tuulista.
Helmikuun lopun maanjäristys lyhensi vuorokautta runsaalla mikrosekunnilla, mutta vaikutus vain noin tuhannesosa siitä mitä normaalit luonnonilmiöt vaikuttavat vuorokauden pituuteen. Vaikutus pyörimisakseliin on paljon suurempi. Vastaavaa yritettiin etsiä havainnoista Sumatran vuoden 2005 vielä voimakkaamman, 9,1 richterin maanjäristyksen jälkeen, mutta ilmiötä ei löydetty. Chilen maanjäristys tapahtui kauempana päiväntasaajalta ja massojen siirtymän suunta oli sellainen että vaikutus pyörimisakseliin on todennäköisesti suurempi.
Maanjäristyksen aiheuttaman piikin löytäminen ei ole aivan helppoa. Mittausaineistosta on ensin poistettava normaalien ilmiöiden eli vuoroveden, tuulten ja merenvirtausten vaikutukset. Tuloksia odotetaan muutaman kuukauden päästä.
(YLE tiede, NASA)
YLEn tiedeuutiset ovat suomalaista tiedettä ja tiede-elämää seuraava uutispalvelu, joka kattaa myös tärkeimmät ulkomaiset tapahtumat.
Uudistettu palvelu korvaa Teeman sivuilla aiemmin olleet tiedeuutiset.
Uutisvinkit ja kommentit: tiedeuutiset@yle.fi
