Suomen yliopistot eivät ole nousseet kansainvälisessä vertailussa

Suomalaiset - kuten epäilemättä kaikki muutkin - esittelevät mieluummin kansainvälisiä vertailuja, joissa on menestetty. Tällä viikolla julkaistu The Times Higher Education-vertailu, jossa oli mukana lähes 1200 yliopistoa kaikkialta maailmasta, ei ole suomalaisille yliopistoille erityisen mairitteleva ja niinpä siitä ei ole paljon kuultu. Parhaiten menestyi Helsingin yliopisto, joka löytyy sijalta 108. Toiseksi paras oli Teknillinen korkeakoulu, joka oli sijalla 210. Kummankin sijoitus on laskenut hieman edellisvuodesta.

Parhaaksi arvioitiin amerikkalainen Harvardin yliopisto, kuten jokaisella kerralla tässä arviossa. Kakkosena on brittiläinen Cambridgen yliopisto ja kolmantena amerikkalainen Yalen yliopisto. Amerikkalaisyliopistoilla on 13 sijoitusta 20 kärkiyliopiston joukossa ja brittiläisiä on neljä kymmenen joukossa.

Englanninkieliset yliopistot ovat ilmeisen vahvoilla. Paras ei-englanninkielinen yliopisto on nyt sveitsiläinen teknologiayliopisto ETH, joka on 20. Viime vuonna paras ei-englanninkielinen oli Tokion yliopisto joka nyt on sijalla 21.

Suomalaisten yliopistojen sijoitukset ovat olleet tässä arvioinnissa melko samanlaiset koko arvioinnin viisivuotisen historian ajan. Helsingin yliopisto on ollut parhaimmillaan 91., Teknillinen korkeakoulu oli 170. vuonna 2007. Muut mukaan otetut suomalaisyliopistot ovat olleet koko ajan yli 200:n.

Vertailu samankokoisiin pohjoismaihin on kiinnostava. Tämän vuoden arvioinnissa pohjoismaiden ykkösyliopisto on Kööpenhaminen yliopisto, joka löytyy sijalta 51. Edellisvuonna se oli 48. Toiseksi paras yliopisto on Aarhusin yliopisto, Tanskasta sekin ja kolmantena on Lundin yliopisto sijalla 67.

Upsalan yliopisto löytyy sijalta 75. Ei kannata siis naureskella Upsalan ekonomeille tai muille tutkinnon siellä suorittaneille. 200 parhaaksi arvioidun yliopiston joukossa on kolme tanskalaista, kaksi norjalaista, viisi ruotsalaista ja yksi suomalainen yliopisto. Lähialueilta löytyy muitakin hyviä oppilaitoksia. Pietarin yliopisto on mukana ensimmäistä kertaa ja nousi sijalle 167.

Yliopistojen kansainvälisiä vertailuja tehdään useita. The Times Higher Education-vertailua on tehty vuodesta 2006 ja siinä katsotaan yliopistoja muutenkin kuin tutkimuslaitoksina. Kriteereitä on kuusi ja niillä on erilaiset painokertoimet lopullisessa pisteiden laskussa.

Tärkein on akateeminen vertaisarviointi, jonka suorittavat akateemiset ihmiset ympäri maailman nettipohjaisena kyselynä. Vastaajia oli nyt yli 9000. Omaa yliopistoa ei saa arvioida ja vastata saa vain kerran. Tämän osuuden painoarvo on 40%. Tulokset lasketaan kolmen viime vuoden keskiarvona ja niissä otetaan huomioon vastaajan maantieteellinen sijainti ja oma tutkimusala.

20% :n painotus on kahdella tekijällä: opettaja-oppilassuhteella sekä tieteellistä tuottavuutta mittaavalla ns. viittausindeksillä. Julkaisujen viittausten määrä on yleisimmin käytetty tieteellisen ansioituneisuuden mittari. Opettaja-oppilassuhde on karkea mittari, jota käytetään monissa arvioinneissa osoittamassa panostusta opetukseen.

Työnantajien arviota yliopistoista tulevien työntekijöiden kouluttajina selvitetään samoin nettikyselyllä. Tulokset otetaan huomioon kolmen vuoden keskiarvona. Arviot painotetaan maantieteellisesti jotta vastausaktiivisuuden vaihtelu ei vinouttaisi tuloksia. Tämän osuuden painoarvo on 10%. Ulkomaisten opiskelijoiden ja opettajien osuudet ovat molemmat mukana 5%:n painokertoimella.

Tulokset listataan myös alan mukaan. Aloja on viisi: humanistiset tieteet, luonnontieteet, teknologia ja informaatiotekniikka, biotieteet ja yhteiskuntatieteet. Suomalaisten yliopistojen pienuus näkyy tässä. Vain Helsingin yliopisto saa pisteitä kaikilta aloilta. Parhaiten se menestyy humanistisissa tieteissä, missä sijoitus on 57. Sadan joukkoon se pääsee myös biotieteissä (72.), yhteiskuntatieteissä (75.) ja luonnontieteissä (80.).

Teknillinen korkeakoulu on tekniikan ja informaatiotekniikan alalla 94. ja luonnontieteissä sijalla 187. Tampereen yliopiston vahvin alue tämän mittarin mukaan ovat humanistiset tieteet, sijoitus 212 ja Turussa biotieteet sijoituksella 216. Jyväskylän yliopiston ainoa rankkaus on luonnontieteissä missä se on sijalla 236. Kokonaissijoitus menee tänä vuonna yli 400. Kuopio on kokonaislistalla numero 328, mutta ei pääse listoille minkään erityisalueen osaajana.

Euroopan unionin koulutuksesta vastaava komissaari Jan Figel ennustaa että Aasian maiden yliopistot tulevat nousemaan yliopistojen ranking-listalla nopeasti. Hän ennakoi erityisesti Intian ja Kiinan yliopistojen nousua. Tämän vuoden listalla Intiasta on 200 parhaan joukossa vain kaksi yliopistoa, Mumbain ja Delhin teknilliset yliopistot sijoilta 163 ja 181. Manner-Kiinasta on kuusi yliopistoa, ykkösenä Tsinghua-yliopisto sijalla 49. Lisäksi 200:n joukossa on useita Hongkongissa olevia yliopistoja, joihin tulee myös muualta Kiinasta opiskelijoita.

Hyviä selityksiä suomalaisten yliopistojen vaatimattomalle menestykselle löytyy varmaan mutta perinteiset maan pienuus tai eksoottinen kieli eivät kelpaa. Samankokoiset pohjoismaat menestyvät paremmin ja menestyneiden yliopistojen joukossa on mm. israelilaisia ja korealaisia yliopistoja. Niin hepreassa kuin koreassa on jopa oma kirjaimisto oudon kielen lisäksi.

Yliopistojen opettajien palkkausrakenneuudistus ja tuntikortit eivät ole asemia kohentaneet. Ensi vuonna aloitetaan uudenlaisissa yliopistoissa joissa on mm. hallitukset ulkopuolisine jäsenineen. Kohentaako tämä yliopistojemme kansainvälistä vetovoimaa, jää nähtäväksi lähivuosina.

(YLE tiede, The Times Higher Education)