Suomi-kuvan luomisessa käytettiin myös tiedettä, teknologiaa ja luontoa

Fennomaanit loivat Suomi-kuvaa ja kansallista itseymmärrystä luonnon, tieteen ja teknologian kautta. Maaliskuussa Helsingin yliopistossa väitelleen filosofian maisteri Tiina Päivärinteen väitöstutkimuksessa selvitetään miten mielikuvia ja käsityksiä Suomesta luotiin 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa.

Tiina Päivärinne on tutkimuksessaan keskittynyt kolmeen elementtiin: luontoon, teknologiaan ja tieteeseen, jotka kietoutuvat toistensa ympärille. Aineistona Päivärinne käytti kolmea kansanvalistuksellista kirjasarjaa: Kansanvalistusseuran Kalenteria, Omaa Maata, Suomi. Maa. Kansa. Valtakunta -sarjaa sekä yhtä aikakauslehteä, Kyläkirjaston Kuvalehteä.

Ne olivat laajalevikkisiä, ajalleen leimallisia, kansanvalistuksellisia ja ideologisesti fennomaanisesti latautuneita. "1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa kansanvalistajat muotoilivat Suomen. Se oli tietoista Suomi-kuvan luomista, joka tarjottiin ylhäältä annettuna alamaisille."

Koska ajateltiin että Suomella oli lyhyt historia, sai luonto merkityksellisen roolin Suomi-kuvan luomisessa. Luonnon pohjalta oli mahdollista luoda selkeä tilallinen maisemakokonaisuus, johon kaikkien odotettiin samaistuvan: "Klassinen mielikuva on ylhäältä päin kuvattu järvimaisema, joita on mahdollista löytää koko maasta." Luonto oli myös poliittisesti käyttökelpoinen. Nähtiin, että suomalainen luonto jatkuu myös itärajan toisella puolella. Tämä oli selvästi osoitus siitä, että itäraja oli väärässä paikassa.

Tiede ja etenkin luonnontieteet elivät nousukautta 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Luonnontieteitä pystyttiin hyödyntämään hyvin kansallisen identiteetin rakentamisessa. "Tieteellä oli merkittävä rooli siinä, miten luontoa pystyttiin hyödyntämään. Oli tärkeää, että kansakunta oli omavarainen ja menestyvä. Tiede tarjosi keinoja metsien taloudelliseen hyödyntämiseen."

Myös tekniset tieteet tarjosivat Polyteknisen opiston, myöhemmin Teknilliseksi korkeakouluksi muuttuneen oppilaitoksen kautta vastauksia ja ratkaisuja sille, miten taloudellista nousua ylläpidettiin. Teknologia tarjosi konkreettiset välineet sille, miten kosket valjastetaan, miten metsät kaadetaan, miten raaka-aineet kuljetetaan tehtaille.

Päivärinne haluaa tutkimuksellaan tarjota toisenlaisen näkökulman jo varsin loppuun kaluttuun aikakauteen. Tutkimus osoittaa, että Suomi-kuvaa rakennettiin lähes suunnitelmallisesti ylhäältä alas. Valittiin käyttökelpoisia käsiteitä, jotka olivat helposti muokattavissa kansantajuisiksi. Vaikuttaa siltä, että Suomi-kuvan luominen oli varsin tietoista.

Myös Venäjä antoi tukensa Suomi-kuvan luomiselle. Tiina Päivärinne uskoo, että Venäjällä oli tarve antaa Suomen näyttää itseään, jotta muu maailma ymmärtäisi, miten hyvä alusmaa heillä on. Venäläistämisvuosien aikana asenne alusmaata kohtaan muuttui.

Nykyään puhutaan paljon siitä, miten suomalaiset ovat hurahtaneet teknologiaan, aivan kuin se olisi uusi ilmiö. Päivärinne osoittaa työssään, että teknologialla oli merkittävä rooli kansallisen samaistumisen välineenä jo 1800-luvulla.

Historian alaan kuuluva väitöskirja "Luonto, tiede ja teknologia - Kansanvalistuksen Suomi-kuva 1870-1920" tarkastettiin humanistisessa tiedekunnassa 5. maaliskuuta 2010.

(YLE tiede, Helsingin yliopisto)