Symbolisin merkein koristeltuja vesiastioita 60 000 vuoden takaa

Noin 60 000 vuotta sitten eteläisessä Afrikassa, mantereen itälaidalla meren tuntumassa eläneet ihmiset koristelivat strutsinmunan kuoria viivakuvioilla. Ne ovat vanhimpia esimerkkejä symbolisista merkinnöistä. Yksinkertaiset viivakaiverrukset ovat olleet koristeita mutta niillä on viestitetty todennäköisesti myös kuulumisesta tiettyyn yhteisöön.

Metsästäjä-keräilijäkulttuurissa elävät ihmiset ovat käyttäneet strutsinmunankuoria eteläisessä Afrikassa mm. vesisäiliöinä lähes nykyaikaan asti. He ovat myös koristelleet astiat, joko osoittamaan astian sisältöä tai kenen astiasta on kyse. Sama syy on varmaan saanut ihmiset koristelemaan esineensä kymmeniä tuhansia vuosia sitten.

Nykyihmislaji on syntynyt noin 150 000 - 200 000 vuotta sitten Afrikassa, mutta elämäntavoiltaan nämä esivanhempamme olivat pitkään hyvin samanlaisia kuin aiemmat ihmislajit. Yksimielisyyttä siitä milloin nykyihmislajin käyttäytyminen muuttui ns. moderniksi, ei ole saatu. Symboliset merkit ovat yksi vahvimmista ehdokkaista. Vanhimmat tällaiset merkit on löydetty Etelä-Afrikasta.

Etelä-Afrikan itäreunalla, lähellä Intian valtameren rantaa on laaja arkeologinen löytöalue, jossa olevissa luolissa on asuttu yhtäjaksoisesti erittäin pitkään. Asutus alkoi noin 130 000 vuotta sitten ja se päättyi noin 45 000 vuotta sitten. Sieltä on löydetty mm. vanhimmat koruina käytetyt esineet, rei’itetyt simpukankuoret noin 80 000 vuoden takaa. Sieltä on myös lähes samanikäisiä, viivoituksilla varustettuja luunpalasia joiden käyttötarkoitusta ei tunneta.

Kansainvälisen tutkijaryhmän uudessa tutkimuksessa raportoidaan kaivauksista, jotka on tehty Diepkloofin luolassa. Luola sijaitsee kvartsiittipitoisessa hiekkakivessä ja sieltä on nykyisin näkymä alempana olevalle joelle. Tällä hetkellä luola on 17 kilometriä merenrannasta, mutta aikanaan se on ilmeisesti ollut lähempänä merta. Luolan 3,6 metrin syvyinen kulttuurikerros kertoo lähes 100 000 vuoden yhtämittaisesta asutuksesta joka jakautuu 18 asuinkerrokseen.

Kahdesta kerrostumasta löydettiin 270 koristeltua strutsinmunankuoren kappaletta, kooltaan muutamia senttejä. Kerrostumat on ajoitettu usealla menetelmällä ja iäksi saatiin 55 000 - 65 000 vuotta. Koristeluja on neljää tyyppiä: ensimmäinen on kahden yhdensuuntaisen vaakaviivan väliin vedettyjen poikkiviivojen muodostama kuvio, toisena vierekkäiset, suunnilleen yhdensuuntaiset ja samanpituiset viivat, kolmantena ristikkäin kulkevien viivojen muodostama kuvio ja neljäntenä lievästi aaltoilevat rinnakkain kulkevat viivat.

Muutamat palaset ovat astian suuaukon kohdalta. Joissain koristelu on sovitettu aukkoon, joissain koristeviivojen ja suuaukon välillä ei ole erityistä yhteyttä. Suuaukko on tehty munan toiseen päähän ja se on noin 20 millimetrin kokoinen. Osa palasista pystyttiin yhdistämään suuremmiksi, 60 x 80 millimetrin kokoisiksi. Samassa astiassa ei näytä olleen kuin yhtä koristetyyppiä. Löydetyt palaset ovat peräisin arviolta runsaasta kymmenestä esineestä.

Strutsinmunat ovat parikymmensenttisiä ja niiden kuori on vahva, paksuudeltaan noin kaksi millimetriä. Siihen pystyy hyvin kaivertamaan kuvioita mutta astiat ovat silti lujia. Kuvioita tai astioita ei ole ilmeisesti maalattu mitenkään. Löydetyt palaset ovat erivärisiä, mutta väri on todennäköisesti syntynyt luontaisesti, mahdollisesti tulessa.

Samoista kerroksista löytyy runsaasti eläinten luita ja merielävien kuoria sekä kasvijäänteitä. Ruuaksi on pyydystetty mm. jäniksiä, myyriä ja pieniä sorkkaeläimiä. Eläimet ovat osin vuoriston lajeja, osin ruohikkoisilla avoimilla alueilla eläviä kuten antiloopit. Kasvillisuus on ollut monipuolisempaa kuin alueella nykyisin. Ilmasto on ollut todennäköisesti kosteampi.

Kaikkia kuvioita ei ole molemmissa löytökerroksissa vaan ristikkäiset viivat puuttuvat nuoremmasta. Löytökerroksia nuoremmissa kerroksissa koristellut strutsinmunankuoret katoavat kokonaan vaikka strutsinmunan kuorten palasia löytyy edelleen. Muualta Saharan eteläpuolisesta Afrikasta missä strutsit kuuluvat luontaiseen eläimistöön, munankuorenpalasia on löydetty arkeologisissa kaivauksissa. Koristellut palaset ovat kuitenkin erittäin harvinaisia, niitä tunnetaan ennestään vain kaksi Namibiasta. Diepkloofin luolan kaltaisia löytöjä ei tunneta toistaiseksi mistään.

(YLE tiede, PNAS)