Brittiläis-belgialainen tutkijaryhmä sai tiedottomalta, ns. vegetatiivisessa tilassa olevalta nuorelta mieheltä "kyllä" ja "ei" -vastauksia yksinkertaisiin kysymyksiin aivokuvauksella. Potilaan aivot vaurioituivat pahoin liikenneonnettomuudessa viisi vuotta aiemmin ja hän on ollut siitä lähtien sairaalassa. Tutkijat päättelevät pystyneensä kommunikoimaan potilaan ja mahdollisesti muidenkin tavoittamattomissa olevien ihmisten kanssa menetelmällään.
Havainto osoittaa että tietoisuuden ja kommunikoitavuuden määrittely on erittäin vaikeaa. Uudet aivotutkimusmenetelmät tuovat uusia mahdollisuuksia mutta samalla uudenlaisia rajanvetoja.
Kolme vuotta samat tutkijat osoittivat että tajuton, vegetatiivisessa tilassa oleva naispotilas reagoi suullisesti esitettyyn kuvittelutehtävään samalla tavalla kuin terveet ihmiset. Reaktio todennettiin fMRI:llä. Tehtävänä oli kuvitella lyövänsä palloa tennismailalla tai kuvitella liikkuvansa omassa kodissaan.
Tutkijat tulkitsivat naisen olevan ajattelevan ja reagoivan tietoisesti vaikka tämä ei pystynyt sitä osoittamaan millään muulla tavalla kuin kuvittelemalla aivoissaan. Kaikki tutkijat eivät olleet yhtä vakuuttuneita. Kriitikot totesivat että reaktio voi tapahtua myös tiedostamattomasti, mekaanisena vastineena kuulon kautta tulleeseen informaatioon.
Uudessa tutkimuksessa samaa kuvittelutehtävää testattiin Englannissa ja Belgiassa 54 potilaalla, jotka oli määritelty vegetatiivisessa tilassa tai ns. minimaalisesti tietoisessa tilassa oleviksi. Minimaalisesti tietoiset ihmiset voivat vastata käskyihin satunnaisesti vaikka eivät pysty kommunikoimaan ulkomaailman kanssa. Potilaista viisi reagoi kuvittelukäskyyn terveen ihmisen tavoin.
Jatkotutkimuksiin valittiin yksi kuvittelukäskyyn reagoineista potilaista, 22-vuotias belgialaismies. Häntä pyydettiin vastaamaan esitettäviin kysymyksiin kyllä tai ei. Kyllä-vastaukseksi valittiin kuvitelma tennispelistä, ei-vastaukseksi tutussa ympäristössä liikkuminen. Ne aktivoivat aivoissa niin erilaiset alueet, että vastaukset ovat erotettavissa. Testiä kokeiltiin ensin terveillä verrokeilla ja todettiin toimivaksi.
Kysymyksiä oli kuusi ja ne koskivat hänen henkilökohtaista elämäänsä kuten isän nimeä ja sisarusten olemassaoloa. Potilas "vastasi" viiteen kysymykseen oikein, kuudenteen ei enää mitään. Miksi niin tapahtui, on epäselvää. Nukahtiko hän, lakkasiko vastaaminen kiinnostamasta vai katosiko tajunta?
Tutkijat uskovat että tällä menetelmällä ainakin joiltain vegetatiivisessa tilassa tai minimaalisen tietoisuuden tilassa olevilta voidaan kysellä esimerkiksi kokevatko he kipua ja siten parantaa heidän oloaan. Mikä on sitten heidän tietoisuutensa taso, on eri luokan ongelma. Voidaanko heiltä kysyä hoitotahtoa, esimerkiksi sitä haluavatko he elää tällaista teknisesti tuettua elämää?
Tutkituista potilaista kuvittelutehtävä onnistui edes jotenkin vain joka kymmenenneltä. Nämä kärsivät onnettomuuden aiheuttamasta aivovammasta mutta kaikki tällaiset potilaat eivät kuvittelukäskyyn reagoineet. Muista syistä kuten aivohalvauksen tai aivokalvontulehduksen seurauksena pysyvään tajuttomuuteen vajonneista yksikään ei reagoinut kuvittelukäskyyn.
(YLE tiede, New England Journal of Medicine ONLINE)
YLEn tiedeuutiset ovat suomalaista tiedettä ja tiede-elämää seuraava uutispalvelu, joka kattaa myös tärkeimmät ulkomaiset tapahtumat.
Uudistettu palvelu korvaa Teeman sivuilla aiemmin olleet tiedeuutiset.
Uutisvinkit ja kommentit: tiedeuutiset@yle.fi
