Venus on maan tapaan geologisesti aktiivinen planeetta

Venus on edelleen geologisesti aktiivista aluetta, päättelee kansainvälinen tutkijaryhmä. Tästä on viitteitä jo ennestään, mutta Euroopan avaruusjärjestön ESAn Venus Express-luotaimesta otettujen infrapunakuvien avulla päätelmiä pystyttiin tarkentamaan. Havainnot tutkituista kolmesta ns. ns. kuumasta kohdasta osoittavat että maapallon tulivuorenpurkausten kaltaisia sulan laavan purkauksia on ollut viimeistään pari miljoonaa vuotta sitten. Todennäköisintä on että viimeiset purkaukset tutkituissa kohdissa ovat vain muutaman tuhannen tai kymmenentuhannen vuoden takaisia.

Venus on aurinkokunnassa eniten maapalloa muistuttava planeetta niin kooltaan kuin kiviseltä rakenteeltaan. Venuksella on myös kaasukehä, joka tosin koostuu pääosin, 95%:sti hiilidioksidista. Planeettaa peittää paksu pilvikerros, jonka alla lämpötila on kasvihuoneilmiön ansiosta korkea, lähes 500 celsiusastetta.

Pilvet estävät pinnan näkemisen, joten Venuksen pinnan rakenteesta ei maapallolta pysty tekemään havaintoja. Venusta on tutkittu monilla luotaimilla, sekä Neuvostoliiton että Yhdysvaltain lähettämillä, mutta pinta kartoitettiin kunnolla vasta kymmenisen vuotta sitten NASAn Magellan-luotaimen tutkalla. ESAn Venus Express-luotain asettui Venuksen kiertoradalle vuonna 2006 ja siinä olevilla laitteilla, mm. pilvien läpi kuvaamaan pystyvällä infrapunakameralla pinnasta on saatu runsaasti lisää tietoja.

Aiemmissa mittauksissa planeetan pinnalta on löydetty yhdeksän ns. kuumaa kohtaa, jotka poikkeavat ympäristöstään eri tavoin. Venus Express-luotaimessa olevalla VIRTIS-infrapunakameralla kuvattiin kolmea näistä: Imdr-, Themis- ja Dione-alueita. Tutkitut alueet kohoavat 0,5-1,4 kilometriä ympäristöään ylemmäs ja kohollaan olevat alueet ovat halkaisijaltaan 1400-2700 kilometriä.

Infrapunakuvissa niiden säteily oli selvästi kirkkaampaa kuin ympärillä. Kirkkain ja siten todennäköisesti geologisesti nuorin pinta löytyi Imdr-alueen suurimman tulivuoren Idunn Monsin kohdalta. Myös Dione-alueen kolmesta tulivuoresta kaksi erottui hyvin kirkkaina.

Meneillään olevasta laavavirrasta ja aktiivisesta purkauksesta poikkeavat kohdat eivät kerro, sillä säteily ei muuttunut puolentoista vuoden mittausjakson aikana. Sen sijaan tutkijat tulkitsevat sen osoittavan että pinnan basalttikivi on näissä kohdissa tuoretta. Maapallolta ja laboratoriokokeista tiedetään, että tuore basalttilaava rapautuu ja muuttuu ajan myötä. Tosin Venuksen kaasukehä ja olosuhteet poikkeavat maapallon oloista niin paljon, että rapautumisen nopeutta ei tiedetä kovin tarkkaan.

Venuksen pinnassa on niukasti törmäyskraattereita, verrattuna vaikkapa Merkurius- tai Mars-planeettoihin. Se tarkoittaa että pinta muokkaantuu geologisesti. Sen selittämiseksi on esitetty erilaisia teorioita. Siellä voi olla maapallon tapaan jatkuvaa paikallista tulivuoritoimintaa tai sitten pinta muokkaantuu täydellisesti satojen miljoonien vuosien välein tapahtuvissa massiivissa mullistuksissa. Tällainen massiivinen pinnan muokkaantuminen olisi tapahtunut viimeksi noin 500 miljoonaa vuotta sitten. Uudet havainnot viittaavat siihen että jatkuva geologinen aktiivisuus ja pinnan paikallinen muuttuminen vähittäin on todennäköisintä.

(YLE tiede, Science Express)