Yhteisöllinen moraali on olemassa uskonnosta riippumatta

Uskonnot ovat syntyneet sivutuotteena ihmisen muista syistä kehittyneistä ajattelutoiminnoista, päättelevät Helsingin yliopiston tutkija, teologian tohtori Ilkka Pyysiäinen ja yhdysvaltalainen professori Marc Hauser. Perusteluiksi tutkijat esittävät moraalin psykologiasta tehtyjä, tuoreita kokeellisia tutkimuksia. Vaihtoehtoinen selitys, uskonnon kehittyminen mahdollistamaan keskenään vieraiden ihmisten yhteistyötä, ei ole Pyysiäisen ja Hauserin mukaan todennäköinen vaikka uskonto voi edistää eri ryhmien välistä yhteistyötä.

Uskonnollisia käsityksiä on esiintynyt ja esiintyy ihmisen kulttuureissa kaikkialla ja kaikkina aikoina. Niihin liittyy paljon yhteisiä piirteitä vaikka monesti korostetaan uskontojen eroja. Miksi ja miten uskonnot syntyvät, on kuitenkin ratkaisematta. Pääteoriat ovat uskonto ryhmän yhteistyötä helpottavana ajatusrakennelmana ja toisaalta ihmisaivoihin kehittyneiden ajatusmallien laajentaminen konkreettisesta maailmasta aineettomaan.

Ryhmän sisäistä yhteenkuuluvuutta uskonto lisää rituaalien kautta. Niihin liittyy usein rahallisia, materiaalisia ja ajankäytöllisiä uhrauksia, jotka erottavat "meihin" kuuluvat "muista", ulkopuolisista. Ryhmän sisällä yhteistyötä tehdään sukulaisuudesta riippumatta.

Esimerkiksi kokeissa on osoitettu, että rahaa lahjoitetaan mieluummin samaa uskontoa tunnustaville vierasmaalaisille kuin oman valtion kansalaisille. Yhdysvalloissa todettiin lähes sataa 1800-luvun sosiaalista yhteisöä tutkittaessa että pisimpään pysyivät koossa uskontoon perustuvat yhteisöt vaikka muissakin uhrauksia yhteisön eteen oli jouduttu tekemään.

Jumalien tai muiden ylimaallisten henkien merkitys uskonnon mukaisen käyttäytymisen valvojana on myös suuri. Vaikka muiden ryhmäläisten valvonta pettäisi, ylimaalliset voimat valvovat käyttäytymistä. Tässä ylimaallisille voimille annetaan ihmisiltä tutut kyvyt kuten kuulo ja näkö mutta vahvistettuina.

Uskonto ja moraali, oikean käyttäytymisen normi voi liittyä yhteen mutta eivät välttämättä. Joidenkin mielestä moraalia ei ole ilman uskontoa, toiset katsovat uskonnon olevan vain yksi tapa ilmaista yksilön moraalisia periaatteita. Pyysiäinen ja Hauser toteavat että ihmisyhteisöissä harjoitettu yhteistyö edellyttää yhteistä käsitystä siitä mitä on oikein ja mikä väärin, siis moraalisia normeja.

Internet-pohjaisessa moraalisia valintoja kartoittavassa Moral Sense -testissä (http://moral.wjh.harvard.edu) on koottu tuhansia vastauksia hyvin erilaisilta ihmisiltä. Vastaajina on ollut miehiä ja naisia, eri-ikäisiä, eri koulutustasoilta ja erilaisia uskontoja tunnustavia tai uskonnottomia. Uskonnottomat ja eri uskontoja tunnustavat vastaavat hyvin samalla tavalla vaikeisiin moraalisiin ristiriitoihin.

Samoja moraalisia ristiriitoja koskevia kysymyksiä on testattu myös internetin ulottumattomissa olevissa perinteisissä yhteisöissä ja tulokset ovat olleet samankaltaisia. Vaikka uskonnollinen vakaumus ei selitä moraalisten ratkaisujen samankaltaisuutta, uskonto voi osaltaan helpottaa ja vakauttaa yhteistyötä eri ryhmien välillä, toteavat tutkijat.

(YLE tiede, Helsingin yliopisto, Trends in Cognitive Science)